Pudasjärvi ei suinkaan ole ainoa Suomen paikkakunta, jossa 60-70-lukujen rakennuksia puretaan sisäilmaongelmien vuoksi. Pudasjärvi on kuitenkin yksi harvoista, joissa on tartuttu konkreettisiin toimiin pysyvän ratkaisun löytämiseksi.
– Hirsi oli materiaalina luontainen vaihtoehto, ja sen käytöstä oli jo valmiiksi positiivisia kokemuksia. Pudasjärven vanhin koulu on rakennettu hirrestä, eikä satavuotiaassa talovanhuksessa ole minkäänlaisia ongelmia. Se kannusti kokeilemaan kokonaisen hirsikorttelin rakentamista, kertoo Pudasjärven kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen.
Pudasjärven hirsikampus on myös matkailunähtävyys. Kuva: Pudasjärven kaupunki Pudasjärven hirsikorttelissa tutkittiin modernin hirsirakentamisen soveltuvuutta suuriin rakennuskohteisiin. Tulokset olivat innostavia, sillä kokeilun myötä hirsirakentamisen edut ovat nousseet entistä vahvemmin esiin.
– Hiilinieluna toimiva hirsi on paitsi energiatehokas ja pitkäikäinen, materiaalina puu myös voimaannuttaa, pehmentää sisätiloissa kaikuvia ääniä ja luo lämpöä toisin kuin kylmät kiviseinät, Pietiläinen tarkentaa.
Hirsimaailman jättiläiset asuvat Pudasjärvellä
Hirsirakentaminen oli luontainen vaihtoehto myös siksi, että Pudasjärvellä toimii maailman suurin hirsitalotehdas Kontiotuote Oy. Nyt kaupungista löytyvät mm. maailman suurimmat hirsirakenteiset päiväkoti, koulukampus ja ikäihmisten palvelutalo. Seuraavaksi suunnitelmissa on maailman ainoan hirsisen jäähallin ja monitoimitalon rakentaminen.
Pudasjärven hirsinen koulukampus. Kuva: Pudasjärven kaupunki Pudasjärven hirsikohteiden ympärille on luotu teemareittejä matkailijoille. Modernit hirsirakennukset eivät suinkaan jätä varjoonsa kaupungin vanhoja hirsirakennelmia.
Pudasjärven hirsikirkko on vuodelta 1781, ja sitä kiertää lähes 1,4 kilometrin katettu hirsiaita. Kuva: Pudasjärven kaupunki – Vuonna 1781 rakennetun hirsikirkon hautausmaata kiertää lähes 1,4 kilometrin katettu hirsiaita, joka on – Pudasjärvelle ominaiseen tapaan – lajissaan maailman pisin, Pietiläinen vinkkaa.
Kotiseutumuseossa ja museopiassa voi tutustua Pudasjärven hirsiseen historiaan. Kuva: Pudasjärven kaupunki Kirkon vieressä sijaitsevassa kotiseutumuseossa ja museopihan 25 listatussa hirsirakennuksessa voi tutustua Pudasjärven hirsiseen historiaan. Pudasjärven kotiseutumuseo on yksi maamme laajimmista, monipuolisimmista ja parhaiten hoidetuista ja jo siksi ohittamaton kohde Pudasjärvellä.
Luontokohteiden keskiössä kansallispuisto ja Iijoki
Hirsikohteiden rinnalla Syöte laskettelukeskuksineen ja kansallispuistoineen houkuttelee Pudasjärvelle runsaasti matkailijoita joka vuosi. Iso-Syöte-tunturin juurella palveleva Syötteen luontokeskus edustaa perinteistä hirsirakentamista.
Iso-Syöte-tunturin juurella palveleva Syötteen luontokeskus edustaa perinteistä hirsirakentamista. Kuva: Pudasjärven kaupunki – Perinteisessä tekniikassa jokainen hirsi on oma yksilönsä eli yksi hirsi on yhdestä puusta. Se tuo rakennukseen elävyyttä ja henkilökohtaisuutta, sillä puu on paitsi massiivinen, se myös halkeilee, Pietiläinen avaa.
– Hirren muiden positiivisten puolien lisäksi tässä rakennuksessa on mukana myös puun sielu.
Syötteen luontokeskuksen näyttelyä. Kuva: Pudasjärven kaupunki Luontokeskuksen Lastuja selkosilta -näyttely esittelee Syötteen luontoa ihmisen toiminnan kautta. Syötteen kansallispuiston luontopoluille, pyöräreiteille ja marjametsiin pääsee suoraan luontokeskuksen pihasta, josta alkaa myös 500 metrin esteetön rengasreitti.
Syötteellä kisataan myös MTB-maastopyöräkisat. Kuva: Pudasjärven kaupunki Pudasjärveä valjastamattomana halkova Iijoki koskineen on kalastajien, melojien ja soutajien suosiossa. Iijoki on myös tärkeä lenkki Suomen hirsipääkaupungin historiassa, olihan Pudasjärvi jo 1770-luvulla Oulun tärkeintä tervanhankinta-aluetta ja Suomen 100 luontohelmen joukkoon valittu Iijoki sen myötä aikansa merkittävä tervareitti.
|
Saana Jaakkola
