Nro 1-2017
Luokittelu: Uusimaa ;  Alue-esittelyt ;  Museot, kirkot ;  Aina ;  Talvi ;  Kevät ; 
Avainsanat: Suomi 100, Uusimaa, Hanko, museo, teollistuminen

Suomi 100 Uusimaa


Hangon museo. Kuva: Laura Lotta Andersson

Suksia, makkarankuoria ja polkupyöriä – Hangon teollistumisen historiaa

Hangon museossa avautuu mielenkiintoinen katsaus satamakaupungin teollistumisen historiaan. 


  Teollistunut Hanko -näyttely on Hangon museon panos valtakunnalliseen Suomi 100 -teemaan. Näyttelyssä Suomen itsenäistymistä käsitellään kaupungin teollisen kehittymisen ja sen synnyttämän kaupunkielämän kautta.

  Hangon sanotaan seisovan kolmella jalalla. Nämä jalat ovat satama, matkailu ja teollisuus. Hangon museon johtaja Laura Lotta Andersson kertoo, että teollistuminen ja teollisuus ovat olennainen osa Hankoa ja tärkeä osa Hangon historiaa, mutta se ei ole näkynyt kaupungin museotarjonnassa.

  – Teollistuminen on vaikuttanut olennaisesti Hangon historiaan, mutta sitä ei ennen ole käsitelty näin laajasti, Andersson sanoo.

  – Hangossa on ollut tehtaita 1800-luvun lopulta alkaen ja sotien jälkeen siitä tuli tärkeä elinkeino. Teollistumisen myötä myös rakentaminen vilkastui.


Helkama. Kuva: Raimo Kuittinen
  Teollistuminen on vaikuttanut merkittävästi mm. Hangon kielijakaumaan: uudet teolliset työpaikat toivat kaupunkiin uusia asukkaita muualta Suomesta, ja kielten jakauma muuttui vähitellen. Kasvavalle väestölle tarvittiin vapaa-ajanohjelmaa, minkä johdosta mm. urheiluseuratoiminta käynnistyi. Teollistuminen on siis vaikuttanut olennaisesti siihen, minkälainen kaupunki Hangosta on muodostunut.

Ihmiset koneiden takana

  Teollistunut Hanko -näyttely on koottu yhteistyössä Länsi-Uudenmaan muiden ammattimuseoiden kanssa. Aihetta lähestytään valokuvien ja esineiden kautta – näytteillä on sekä tehtaissa käytettyjä työkaluja että valmiita lopputuotteita. Näyttelyssä pyritään myös tuomaan esiin ihmiset koneiden takaa sekä sitä, millaista on ollut olla töissä ja elää Hangossa. Näyttelyä varten museo on kerännyt kaupunkilaisilta muistoja työskentelystä Hangon teollisuuslaitoksissa. Työntekijöiden ääni tulee kuuluviin ja ihmiset saavat kertoa muistoja työpaikoistaan.

  Joulukuun puolivälissä avattu näyttely jatkuu huhtikuun loppuun asti. Laura Lotta Anderssonin mukaan näyttely on saanut hyvän vastaanoton ja hän odottaa sen herättävän kiinnostusta paitsi paikallisissa myös Hangon vapaa-ajanasukkaissa.


Nykyistä näyttelyä. Kuva: Linda Svennblad
  – Meillä on hyvä valmius ottaa huomioon erilaisia kävijäryhmiä – niin eri kieliryhmät kuin turistit kesäisin. Hangon museolla on myös vankka paikallistuntemus ja kyky uudistaa toimintaamme. Toimimme ympäri vuoden ja tuomme Hangon historiaa kattavasti esille, Laura Lotta Andersson sanoo.

 

Hangon museon sivuille

Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »