Nro 5-2014
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Ahvenanmaa ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Suuri Postitie, historia, postitalonpoika, postiruotu, postivene, Eckerön Postiruotumuseo, Kustavin saaristolaismuseo, Postimuseo


Postiruodut hoitivat postin kuljetuksen Suuren Postitien meriosuuksilla. Kuva: Visit Åland

Seikkailua Suurella Postitiellä

Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa, kun 2.6.1638 kuningatar Kristiinan valtakirjalla määrättiin postilaitoksen järjestäminen Tukholman ja Turun välillä. Postitie linjattiin kulkemaan jo olemassa olleita reittejä pitkin Ahvenanmaan ja saariston kautta Turkuun.


  Postin kuljetus perustui postitalonpoikajärjestelmään, jossa korvaukseksi postin kuljettamisesta postitilalliset saivat muun muassa veronhuojennuksia. Postitilat oli valittu valtateiden varsilta 20–30 kilometrin päästä toisistaan. Postirengin piti olla määräaikoina valmiina kuljettamaan postia eteenpäin seuraavalle postitilalle. Maalla postitalopojat suunnistivat kilometripylväiden avulla, ja merellä kivikummelit viitoittivat reitin postiveneille.

Euroopan vaarallisin postireitti

  Ahvenanmeren yli postia kuljettivat paikallisten postitilallisten muodostamat postiruodut, joita oli sekä Ruotsin puolella Grisslehamnissa että Ahvenanmaalla Eckerössä. Postiruodut hoitivat kuljetukset myös Ahvenanmaan ja Suomen mantereen välisellä osuudella. Postin oli kuljettava kaikkina vuodenaikoina ja joka säässä. Kelirikkoaikaan postiruotulaiset käyttivät jääveneitä, joihin saattoi hypätä jään pettäessä. Aina se ei onnistunut. Arvoposti kuljetettiin tammitynnyreissä, ja siten posti varjeltui, vaikka postimies ei aina matkasta selvinnytkään.

Pois, pois postin tieltä!


  Kirjeen kulku Tukholmasta Helsinkiin kesti noin viikon, kelirikkoaikoina jopa kuukauden. Postitalonpojan matkan piti edetä tiettyä vauhtia, ja hänellä ei ollut lupa puhua vastaantulijoiden kanssa, joiden oli aina annettava postille tietä. Postitalonpojalla oli postia varten mukanaan käärö tai laukku ja virallisen aseman osoitti rinnassa oleva postivaakuna. Mukana oli myös postitorvi, jonka törähdyksellä ilmoitettiin postin saapumisesta vaihtopisteeseen. Ase piti olla mukana mahdollisia petoja ja muita hyökkäyksiä vastaan.

  Vuoden 1845 lopulla siirryttiin postitalonpoikajärjestelmästä kestikievarikyytejä käyttävään postiljoonijärjestelmään, jolloin postimiehet kuljettivat postilaukkua kestikievarista toiseen. Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa postitalonpoikajärjestelmä oli käytössä kuitenkin vuoteen 1910 asti, jolloin alkoi Suomen ja Ruotsin välinen säännöllinen laivaliikenne.

Postitalonpoikien jäljillä


  Nykyisen Suomen alueella Suuri Postitie alkaa Ahvenanmaalta, Eckerön kunnan Storbyn kylästä, jossa on edelleen nähtävissä osia vanhasta Postitiestä. Reitti kulkee Ahvenanmaan pääsaarella yhdeksän kunnan kautta, ja sen pituus on noin 65 km. Tien varrella on opastekylttejä mielenkiintoisista paikoista. Reitti mutkittelee kauniiden maisemien halki tarjoten mielenkiintoista nähtävää.


Eckerön Posti- ja tullitalo. Kuva: Visit Åland
  Postitien historiaan ja postia kuljettaneiden postitalonpoikien vaaralliseen työhön voi tutustua Postiruotumuseossa, joka toimii vuonna 1828 valmistuneessa Eckerön Posti- ja tullitalossa. Kesäkuun puolivälissä järjestetään joka vuosi talonpoikaisveneiden Postisoutukilpailu Ahvenanmeren poikki Eckeröstä Grisslehamniin tai päinvastoin.

  Ahvenanmaan alueella on monia historiallisia nähtävyyksiä. Hammarlandin harmaakivikirkko on peräisin 1300-luvulta. Jomalan kunnan alueella reitti kiemurtelee Gölbyn kautta vanhoilla, kauniilla graniittiteillä.

  Finströmissä on Postitien ajoilta säilynyt Bjärströmin vanha kivisilta. Saltvikin Borgbodassa voi tutustua Ahvenanmaan suurimpaan rautakautiseen asuinpaikkaan. Sundissa Postitien kulkee Ruotsin vallan ajan keskuspaikan, Kastelholman linnan ohi.

Kastelholman linna. Kuva: Visit Åland

Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo. Kuva: Visit Åland
Kastelholman alueella on myös Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo. Postitietä eteenpäin jatkettaessa saavutaan Bomarsundin linnoituksen raunioille. Linnoitus rakennettiin vuosina 1832–1854, jolloin Ahvenanmaa kuului Venäjälle.

Bomarsundin linnoituksen rauniot. Kuva: Visit Åland
  Vårdön saarelle kuljetaan lossilla, ja matka kestää kolme minuuttia. Vårdöstä Postitie jatkuu Kumlingeen, johon nykyisin kuljetaan nykyaikaisilla yhteysaluksella.

Hermasin museotila Kumlingessa. Kuva: Visit Åland
Kumlingessa Pyhän Annan kirkko ja Hermasin museotila ovat ehdottomasti vierailun arvoisia. Yhteysalus jatkaa matkaa Kumlingesta Brändöhön, joka on Ahvenanmaan Postitien pääteasema. Brändössä kannattaa vierailla idyllisellä Jurmon saarella, jossa on tarjolla majoitusta, aktiviteetteja ja kaunista saaristoluontoa. Brändöstä Postitie jatkui Kustavin Etelä-Vartsalaan, mutta yhteysaluksen tuo matkustajat Vuosnaisten satamaan.

Saaristosta mantereelle


  Nykyisin Kustavista kuljetaan Taivassaloon komeaa Kaitaisten siltaa pitkin, mutta aikanaan Manner-Suomen Ruotsiin suuntautuvan matkustaja- ja postiliikenteen pääte- ja lähtöpaikka oli Taivassalon Helsinginranta. Helsingin kylään vievä maantie oli kyynärää muita pitäjäteitä leveämpi ja sitä pidettiin hyvässä kunnossa, sillä tie oli erittäin vilkasliikenteinen. Sieltä Suuri Postitie jatkuu Uudenkaupungin, Vehmaan, Mynämäen, Nousiaisten, Maskun ja Raision kautta Turkuun.

  Mantereella Suuri Postitie seuraa usein peltoaukeiden ja metsän rajaa, mutta se ylittää myös mäkisiä korpialueita ja useita jokia. Reitti kulkee useiden keskiaikaisten kirkkojen kautta. Suuren Postitien linjaus on merkitty maastoon pylväillä, ja reitin tiet ovat pääosin edelleen käytössä. Parhaiten Postitie on säilynyt Kustavissa, Taivassalossa ja Vehmaalla, ja Museovirasto on luokitellut nämä osuudet valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi.

  Suuren Postitien reitin voi aloittaa kummasta päästä tahansa ja matkustaa toiseen suuntaan vaikkapa risteilyaluksilla.

  Postitien historiaan voi tutustua Eckerön Postiruotumuseon lisäksi Kustavin saaristolaismuseossa sekä syksyllä 2014 Tampereen Vapriikissa avautuneessa Postimuseossa.



Tekstin kirjoittiEeva Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »