Nro 4-2014
Luokittelu: Uusimaa ;  Teatterit, orkesterit ;  Syksy ;  Talvi ; 
Avainsanat: Lohjan Teatteri, Humiseva harju, Sari Niinikoski, musikaali


Humisevan harjun Catherinen roolissa nähdään Darya Höysniemi. Kuva: Lohjan Teatteri

Iki-ihana
Humiseva harju
herättää suuria tunteita Lohjalla

Lohjan Teatterissa vietetään tällä näytäntökaudella klassikkokautta. Syyskauden avaa ikisuosikki, riipivä rakkaustarina Humiseva harju.


  Emily Brontën romaani sai ilmestyessään vuonna 1847 ristiriitaisen ja paheksuvankin vastaanoton. Onneton rakkaustarina jäi kuitenkin elämään yhtenä maailmankirjallisuuden rakastetuimmista klassikoista, ja sitä esitetään edelleen teattereissa ympäri maailmaa.

  Lohjalle Humisevan harjun ohjaa teatterin johtaja Sari Niinikoski, joka on toteuttanut tekstin rohkeasti musikaalimuotoon. Vaikka tarina on inspiroinut musiikin säveltäjiä ympäri maailmaa aina Kate Bushista oopperasävellyksiin, Suomessa ei varsinaista musikaaliversiota ole Humisevasta harjusta nähty.

  – Se on yllättävää, koska kirjan jylhän kaunis tarina taipuu erittäin hienosti musikaaliksi. Raadollisten ihmissuhteiden ja rajujenkin kohtausten vastapainoksi musiikki suo hengähdystaukoja tarinan kuljetukseen, ja musiikkikohtaukset rakennetaan niin, että ne myös kuljettavat kohtauksia eteenpäin eivätkä jää irrallisiksi numeroiksi, Niinikoski sanoo.

  Lohjan Teatterin näyttämötila on pieni eikä sinne mahdu erillistä orkesteria. Siksi muusikkoina käytetään näytelmän roolihenkilöitä.

  – Käytämme esim. tinapilliä, akustista kitaraa, Kahonia eli laatikkorumpua ja pianoa irlantilaisten ja englantilaisten kansansävelien säestykseen. Laulut ja tarinat kuuluvat vahvasti kansanperinteisiin ja olivat olennaisena osana syrjäseudun asukkaiden elämää, Niinikoski kertoo.

Rakkaustarinoiden suosio ei laannu

  Vaikka nätelmän teksti on vanha, tarinan teemat – intohimoinen, soveliaisuuden rajat ylittävä rakkaustarina ja rikkinäiset ihmiskuvaukset – kantavat hyvin myös nykyaikaan, mistä kertoo sekin, että Humisevaa harjua esitetään parhaillaan muutamassakin teatterissa Suomessa. Niinikoski uskoo, että klassikkotarinat istuvat hyvin suomalaiseen sielunmaisemaan. Lohjan version vahvuuksina hän pitää melankolista musiikkia, lyyrisen kauniita tanssinumeroita, visuaalisesti upeaa näyttämökuvaa ja oikeita roolivalintoja.

  – Rakkaustarinat, jostain syystä erityisesti onnettomat sellaiset, ovat aina kiehtovia. Ja onhan tarinan lopussa pieni toivon kipinä anteeksiannosta ja uudesta alusta. Ohjaajana kannan tiettyjä teemoja mukanani, ja yksi niistä on selkeästi eläminen tässä ja nyt, Niinikoski pohtii.

Monipuolista teatteria

  Lohjan Teatteri on profiloitunut monipuolisen teatterin tekijäksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Lohjalla on nähty niin musikaaleja, draamoja kuin lastennäytelmiä. Niinikosken mukaan teatterin strategiana on ollut tehdä esityksiä mahdollisimman laajalle yleisöpohjalle marginaaliryhmiä unohtamatta.

  – Syyskausi on jo pitkään selkeästi profiloitunut musiikkipainotteiseksi. Ohjelmistovalinnat ovat osuneet suurimmaksi osaksi maaliinsa, sillä vaikka näyttelijämme ovat pääosin harrastajia, olemme saaneet nauttia lähes koko ajan loppuunmyydyistä esityksistä. Viimeisenä esimerkkinä viime syksynä esitetty Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, jonka kaikki esitykset olivat loppuunmyytyjä, Niinikoski sanoo.

Lohjan Teatterin sivuille



Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »