Nro 1-2013
Luokittelu: Uusimaa ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Designmuseo, Arabian museo, Iittalan lasimuseo, Nuutajärven lasimuseo, näyttely, muotoilu, design, Fiber Futures, Ivana Helsinki, Kesämonumentti-sarja, Toisia tarinoita, Designmuseo 140 vuotta


Designmuseon perusnäyttelyä. Kuva: Rauno Träskelin

Design kuuluu
arkeen ja juhlaan

Design saattaa kuulostaa hienolta ja kulturellilta. Se on kuitenkin meitä kaikkia varten, sillä sen avulla pyritään lisäämään arkipäivästenkin tuotteiden ja toimintojen käytettävyyttä.


V  iime vuonna Helsinki toimi yhdessä Espoon, Vantaan, Lahden ja Kauniaisten kanssa maailman designpääkaupunkina. Helsingin Korkeavuorenkadulla sijaitseva Designmuseo oli yksi keskeisistä kohtaamispaikoista. Kesällä tapahtumanäyttämönä toimi museoiden välisellä piha-alueella sijainnut Paviljonki, jossa myös Designmuseo järjesti runsaasti ohjelmaa. Museon näyttelyohjelmiston suurin vetonaula oli kesäkauden Tulevaisuuden rakentajat – Suomalainen muotoilu 1945–67 -näyttely, joka keräsi yli 41 000 kävijää. Designpääkaupunkivuoden aikana Designmuseo järjesti yli 225 erilaista ohjelmallista tapahtumaa.

Designmuseo 140 vuotta


  Designmuseo on valtakunnallinen erikoismuseo ja yksi maailman vanhimmasta alan museoista, sillä tänä vuonna Designmuseon perustamisesta tulee kuluneeksi 140 vuotta. Alun perin museon kokoelma koostui Suomen Taideteollisuusyhdistyksen vuonna 1873 Wienin maailmannäyttelystä ostamaan 700 esineeseen. Nykyään kokoelma käsittää jo 75 000 esinettä, joiden lisäksi museolla on laajat piirustus- ja kuva-arkistot. Designmuseo ei ole vain museo, vaan aktiivinen muotoilun kansainvälinen kohtaamispaikka ja tapahtumakeskus. Museolla on neljä toimipistettä: Designmuseo, Arabian museo, Iittalan lasimuseo ja Nuutajärven lasimuseo.

Uudistunut perusnäyttely


  Helmikuun alussa Designmuseon Suomalainen muoto -perusnäyttely avautuu uudistettuna.

  – Tarina säilyy, mutta se on jäsennetty paremmin, kertoo museon johtaja Jukka Savolainen. Näyttelyyn on päivitetty 10 lisävuotta kattaen nyt designhistoriaa 2000-luvun alkuun. Savolaisen mukaan näyttelyssä on nyt hyödynnetty enemmän uutta teknologiaa, kuten liikkuvaa kuvaa.

  – Tällä olemme parantaneet käyntikokemusta entisestään, uskoo Savolainen.

Vaadi hyvää muotoilua!

  Muotoilu muuttuu ja monipuolistuu yhteiskuntarakenteen muutoksessa. Savolainen muistuttaa, että se on meitä kaikkia varten, ja se parantaa elämää sekä esteettisesti että funktionaalisesti.

  – Designmuseoon kannattaa tulla tutustumaan jo sen vuoksi, että oppii tietämään, mitä voi vaatia – vaatimaan hyvää muotoilua, parempia palveluja ja infrastruktuuria.

  Museon perusnäyttely on suosittu ja tärkeä pedagoginen tutustumiskohde esimerkiksi koululaisryhmille, joita viime vuonna kävi lähes 2400. Myös monelle ulkomaiselle vieraalle se on jopa ensimmäinen kosketus suomalaiseen muotoiluun ja historiaan. Tyypillinen museovieras on Savolaisen mukaan kuitenkin kulttuurista ja muotoilusta kiinnostunut, 30–50-vuotias henkilö. Erityyppisillä näyttelyillä on kuitenkin omat kävijänsä, sillä tarjontaa on kaikille.

  Designmuseossa on tietoisesti madallettu ”henkistä kynnystä”, ja museon inspiroivassa ympäristössä on järjestetty vaihtuviin näyttelyihin liittyen runsaasti erilaisia työpajoja, joissa on valmistettu esimerkiksi koruja ja himmeleitä. Ohjelmassa on ollut myös toiminnallisia yleisöesityksiä ja opastuksia lapsille. Aika kuluu kuin siivillä myös museon designtuotteita täynnä olevassa myymälässä kierrellessä tai nauttiessa herkutteluhetkestä museon yhteydessä olevassa tunnelmallisessa kahvilassa.

  – Tänne on helppo tulla, ja täällä on helppo olla, vakuuttaa Savolainen.

Muotoilun ja taiteen rajapinnalla

  Designmuseo on myös muotoilun kansainvälinen kohtauspaikka. Helmikuun alussa avautuu Japan Societyn kanssa yhteistyössä tuotettu näyttely Fiber Futures – Japanin tekstiilitaide tänään. Sitä on kuvattu vaikuttavaksi veistokselliseksi esine- ja tilakokemukseksi sekä ainutlaatuiseksi japanilaisen nykytekstiili- ja kuitutaiteen katselmukseksi. Näyttelyssä nähdään töitä 30 suunnittelijalta, kuten alansa huiput Jun’ichi Arai, Dai Fujiwara, Tetsuo Kusama ja Hiroku Watanabe.

Designgalleria


  Kevätkaudella Galleriassa on esillä Ivana Helsinki 15 – Matkalla kotiin -näyttely, joka esittelee vuosien varrelta Ivana Helsingin kauneimmat vaateet, värikkäimmät kuosit sekä näytöstaltioinnit. Huhtikuun lopulta toukokuun loppuun esillä olevan Tango-kiertonäyttelyn lähtökohtana on ollut kestävä kehitys ja lähiöiden arjen suunnittelu. Yhteishankkeessa ovat olleet mukana Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Milano Politecnico- ja Ecole de Design Nantes Atlantique -yliopistot. Kesällä Galleriassa alkaa kolmen vuoden pituinen Kesämonumentti-sarja, jossa näyttelytila toimii muotoilualan yritysten ja valitun suunnittelijan tilallisena leikkikenttänä.

  – Kun suunnittelija ja yritys ”pölyttävät ristiin”, ja mukana on eri aloja ja toimijoita, voi syntyä uusia, odottamattomiakin lopputuloksia, Savolainen sanoo innostuen jo tulevasta.

Toisia tarinoita


  Designmuseon näyttelyissä on esillä ollut aina vain pieni osa esineistöstä, joka on tukenut käsiteltävää päätarinaa. Kesäkauden avaava Designmuseo 140 vuotta -näyttelyn Toisia tarinoita tarkastelee millaista tarinaa Designmuseon kokoelmista on rakennettu ja kerrottu, ja mitä on jätetty tarinan ulkopuolelle.

  Näyttely esittelee museon laajan kokoelman kuriositeetteja ja aiemmin esittämättömiä esineitä, ja se kertoo Designmuseon kokoelman karttumisen vaiheista ja sen kartuttajista.

  Museon kokoelmista ilmestyy kesällä kattava perusopas, joka toimii paitsi matkaoppaana museon kokoelmiin myös uudenlaisena näkökulmana suomalaisen muotoilun historiaan.



Tekstin kirjoittiEeva Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »