Nro 5-2012
Luokittelu: Pirkanmaa, Häme ;  Alue-esittelyt ;  Tapahtumat ;  Nähtävyydet ;  Ruokailu, majoitus ;  Juhlapaikat, kokouspaikat ;  Aina ; 
Avainsanat: Hämeen Härkätie, Tammela, Mustiala, Hakkapeliittatapahtuma, tuulivoimapuisto


Tammela ilmasta. Kuva: Tammelan kunta

Tammelassa puhaltavat modernit tuulet

Kun Härkätien kulkija muinoin saapui alueelle, joka nykyisin tunnetaan Tammelan ylänkönä, hän huomasi kuinka Varsinais-Suomen viljavat maat muuttuivat karummaksi hämäläismaisemaksi.


  Moreenipohjaiset harjut ja laajat metsäalueet lyövät leimansa Tammelaan nykyisinkin. Jo Härkätien aikaan tammelalaiset osasivat hyödyntää monipuolisen luontonsa rikkauksia, ja nykyäänkin kunta profiloituu luontopitäjäksi: Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot ja Saaren kansanpuisto ovat Tammelan sydän ja keuhkot, jotka tarjoavat hulppeat puitteet luontomatkailulle ja muulle virkistyskäytölle. Mutta Tammelassa katsotaan perinteistä pidemmälle, sillä luontoa pyritään aktiivisesti hyödyntämään myös elinkeinoelämässä. Kunnassa kehitetään bioenergiaa tuottavia hankkeita ja Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan luonnonvarayksikön voimin taataan maatalousosaamisen jatkuminen alueella.

Hakkapeliitan asenteella tulevaisuuteen

  Tammelan juuret ovat pitkät ja syvällä hämäläisessä historiassa. Kunta tunnetaan Suomessa hakkapeliittapitäjänä, sillä suuri joukko suomalaisista 30-vuotiseen sotaan lähteneistä hakkapeliitoista olivat juuri tammelalaisia. Samanlaista ennakkoluulotonta ja eteenpäin katsovaa asennetta vaalitaan Tammelassa myös nykyisin: kuntaan suunnitellaan Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suurta tuulivoimapuistoa, jonka odotetaan tuottavan energiaa paitsi konkreettisesti myös kunnan elinkeinoelämälle ja työllisyydelle.

  Tuulivoimapuiston Tammelan puoleiseen osaan suunnitellaan sijoitettavaksi 16 isoa tuulimyllyä, joiden vuosittainen energiantuotanto vastaa noin 15 000 omakotitalon sähkönkulutusta. Kunnanjohtaja Matti Setälä liputtaa vahvasti hankkeen puolesta ja hänen mukaansa aloitteeseen suhtaudutaan positiivisesti myös laajemmin kunnassa. Hanketta on ajettu kunnan ja paikallisten yritysten kanssa hyvässä yhteistyössä, ja jos kaava hyväksytään valtuustossa alkuvuodesta, rakennustyöt pääsevät käyntiin heti keväällä.

  Tuulivoimapuiston lisäksi Tammela on mukana laajemmassa, usean kunnan yhteishankkeessa, jossa tarkoituksena on rakentaa Etelä-Suomeen suuri biovoimala. Matti Setälä näkee, että luonnon hyödyntäminen nykyaikaisiin tarpeisiin istuu hyvin Tammelan luontopitäjän profiiliin.

  – Ihminen on kautta aikojen hyödyntänyt luonnon peruselementtejä maata, vettä, ilmaa ja tulta. Niin oli Härkätien aikaan, ja niin tehdään myös nykyään. Muinaisen vanhoista asioista voi löytää uusia puolia vielä nykyäänkin, hän sanoo.

”Tulin pitkin Turun tietä, hämäläisten Härkätietä”

  Matkailijalle Tammelan olennaisinta antia on se ainutlaatuinen yhteys luontoon, historiaan ja paikalliseen kulttuuriin, jonka saa kun tuntee kävelevänsä esi-isiensä jalanjälkiä ihan kirjaimellisesti. Kunnan alueella risteilevä Hämeen Härkätie on ollut paikallaan yli tuhat vuotta, ja sen historiallisen merkityksen voi tuntea erityisen hyvin Hämeessä, jossa Härkätie on osittain säilytetty asvaltoimattomana museotienä. Korkeiden metsien reunustamaa tietä pitkin kävellessä ja lapsuudesta tuttua ”tuu tuu tupakkirulla” -laulua hyräillessä voi melkein tuntea olevansa yksi pieni lisä siihen pyhiinvaeltajien suureen joukkoon, joka on Härkätietä astellut vuosisatojen kuluessa.

  Toisenlaisen kosketuksen Tammelan historiaan saa jokavuotisessa Hakkapeliittatapahtumassa. Vuodesta 1978 asti elokuun ensimmäisenä viikonloppuna vietetty tapahtuma tempaa mukaansa 1600-luvulle kun mukana on kuninkaan seuruetta, ratsujoukkoja ja markkinatori työnäytöksineen ja musiikkiesityksineen. Luonnollisesti viikonlopun aikana koetaan myös sotaan värväys. Hakkapeliittojen henki ja perinne elävät Tammelassa vahvana.

Kuninkaallinen Mustiala matkailu- ja opetuskäytössä

  Tammela on historiansa aikana saanut myös osansa kuninkaallisesta kosketuksesta, sillä kuningas Kustaa Vaasa perusti vuonna 1556 kuninkaankartanon Tammelan Mustialaan. Vuonna 1694 kartano määrättiin Uudenmaan-Hämeen rakuunarykmentin everstiluutnantin virkataloksi, kunnes Suomen Talousseuran valitsi Mustialan Suomen ensimmäisen maatalousoppilaitoksen paikaksi vuonna 1840. Maatalousopetuksen perinteitä jatkaa nykyisin Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutualan koulutus.

  Nykyisin Mustialan ympäristö rakennuksineen ja ympäristöineen edustaa ainutlaatuista suomalaista historiaa ja nykypäivää, sillä puisto ja vanhat rakennukset ovat peräisin 1800-luvun puolivälistä, mutta myös nykyaikaiset kokoukset ja juhlat saadaan järjestettyä maalaisromanttisissa puitteissa. Kokousten ja juhlien oheen Mustialassa järjestetään oheisohjelmia erilaisiin makuihin: tarjolla on vaikkapa rautakankikävelyä ja polkupyöräpullinkia, tai elämästä nauttijoille olutkoulua.



Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen



Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »