Nro 5-2010
Luokittelu: Kymenlaakso, Etelä-Karjala ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Kymenlaakso, Hamina, kaupunginmuseo, Salpalinja-museo, Bunkkerimuseo, bastioni, linnoitus

Matkailijoita odottaa Haminassa monta mielenkiintoista tarinaa



Hamina
hurmaa
historiallaan

Suomenlahden rannikolla sijaitseva Haminan kaupunki hurmaa matkailijat kiehtovalla historiallisella miljööllään, jolla on kerrottavanaan monta tarinaa. Rajan lähellä sijaitseva kaupunki eli pitkään kahden suurvallan, Ruotsin ja Venäjän, puristuksessa ja on siksi saanut menneiden vuosisatojen aikana kokea omakohtaisesti maiden välisten suhteiden nousut ja laskut.


  Historian käänteistä muistuttaa kaikkein silmiinpistävimmin kaupungin keskustaa ympäröivä linnoitus, jonka rakentamisen aloitti ruotsalainen kenraali Axel von Löwen 1720-luvulla. Linnoituksen perustamisen syynä oli Ruotsin halu turvata Venäjän vastainen raja Suuren Pohjan sodan eli niin kutsutun isovihan jälkeen. Ruotsin menetettyä Haminan venäläisille pikkuvihan seurauksena 1740-luvulla, jatkoi Venäjä linnoituksen rakentamista turvatakseen oman rajansa.

  Kuusikulmaisen tähtimäisen kuvion muodostavan linnoituksen esikuvana toimi italialainen, tähdenmuotoinen renessanssiajan linnoitus 1500-luvulta. Haminan linnoituksen bastionit eli sakarat nimettiin 1700-luvun suomalaisten linnoitettujen kaupunkien mukaan. Niitä olivat Helsinki, Hamina, Savonlinna, Lappeenranta, Hämeenlinna ja Turku. Bastioneista jokainen oli mahdollista varustaa tykistöllä ja kiväärimiehillä.

  Matkailijat voivat tutustua linnoitukseen kesäisin kävelemällä valleja kiertävää polkua. Talvella linnoitusta täytyy tutkia hieman etäämpää, vaikkapa linnoituksen sisään jääviä ympyräkatuja kulkemalla. Historialliseen miljööseen voi tutustua myös vierailemalla lukuisissa vanhoissa rakennuksissa.

  Haminan keskustassa on muun muassa kolme erilaista kirkkoa - Carl Ludvig Engelin suunnittelema uusklassinen luterilainen kirkko, Pietarin ja Paavalin ortodoksinen kirkko sekä Marian kirkko, joka on Pyhälle Marialle omistettu keskiaikainen kivikirkko. Marian kirkko on merkittävä kohde myös siitä syystä, että se on Kymenlaakson vanhin rakennus.

Kuninkaallisia vieraita

  Yksi Haminan keskustan vanhoista rakennuksista on Haminan kaupunginmuseo. Sen historiaan liittyy kiinnostava yksityiskohta vuodelta 1783. Rakennus toimi tuolloin kahden kuuluisan serkuksen kohtaamispaikkana. Nämä serkukset olivat Venäjän keisarinna Katariina Suuri ja Ruotsin kuningas Kustaa III. Kohtaaminen oli kaikin puolin loistelias ja värikäs. Katariina Suuri vastaanotettiin Haminassa kunnianlaukauksin. Kaksi paimenpukuista tyttöä sirotteli ruusuja hänen eteensä ja kaksi poikaa ojensi hänelle onnitteluadressin.

  Kuningas Kustaa III saapui kaupunkiin seuraavana päivänä. Koska tapaaminen haluttiin pitää ulkopoliittisista syistä salassa, oli kuningas Kustaa pukeutunut valeasuun. Suunnitelma ei kuitenkaan onnistunut, sillä hänet tunnistettiin jo rajalla.

  ― Kustaa III oli tunnetusti mieltynyt teatraalisuuteen. Niinpä hän esiintyi Gotlannin kreivinä ja naamioi itsensä sekä seurueensa espanjalaistyylisillä hoviasuilla, matkailusihteeri Tuula Malo kertoo.

  Haminan mielenkiintoisiin tarinoihin voi tutustua elävimmin varaamalla ryhmälle rooliopastuksen. Reilun puolentoista tunnin mittaisen kävelykierroksen aikana tarkastellaan Haminan historiaa muun muassa wapaaherratar Gustawa Maria Langenstiernan tai apteekkarin rouva Amalia Wilhelmiina Nymalmin näkökulmasta.

  Opastuksen päätteeksi voi pistäytyä viehättävässä Konditoria-kahvila Huovilassa maistelemassa herkullista täytekakkua ja muita tarjottavia. Konditoria-kahvila sijaitsee Tanelinkulmassa, joka oli alun perin Haminassa 1800-luvulla vaikuttaneen venäläistä alkuperää olevan Aladinin suvun uusrenessanssi-tyylinen kaupunkipalatsi.

Suomen Salpa

  Virolahdella ja Miehikkälässä matkailijat voivat tutustua yhteen Suomen merkittävimmistä sotahistoriallisista nähtävyyksistä. Kyseessä on Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, joka on Virolahdelta Savukoskelle ulottuva 1200 kilometrin mittainen vuosina 1940-1944 rakennettu Suomen puolustuslinja. Sen luona ei käyty koskaan taisteluja, mutta jatkosodan alussa se oli useiden viikkojen ajan miehitettynä ennen kuin taistelujoukot lähtivät etenemään itään. Salpalinjan rakentaminen aloitettiin ylipäällikkö marsalkka Mannerheimin käskystä.

  Salpalinja koostuu taisteluhaudoista, erilaisista esteistä sekä kantalinnoitteista ja kenttälinnoitteista. Kantalinnoitteet olivat teräsbetonista tai kivistä rakennettuja erityisen kestäviä sotilaiden suoja-asemia sekä panssarivaunun kiviesteitä, kallioon louhittuja asemia ja taisteluhautoja. Suoja-asemista tyypillisin oli konekivääri- ja majoituskorsu. Kenttälinnoitteet olivat sotilaiden rakentamia, rakentamishetkellä saatavilla olevista aineista, kuten puusta, maa-aineksista ja kivenlohkareista valmistettuja suoja-asemia, esteitä ja taisteluhautoja.

  Salpalinjaan voi tutustua Miehikkälän Salpalinja-museossa ja Virolahden Bunkkerimuseossa. Museoiden ulkomuseoalueella kulkee opastettuja reittejä, joiden varrella on lukuisia kunnostettuja taistelu- ja yhdyshautoja sekä teräsbetonikorsuja ja panssarikaivantoesteitä. Niihin voi tutustua joko itsenäisesti tai oppaan johdolla. Museovierailun aluksi kävijöille esitetään viidentoista minuutin mittainen lyhytelokuva, joka perehdyttää katsojat Salpalinjan rakentamisen syihin, rakennusvaiheisiin ja merkitykseen. Elokuva on koottu Suomen Elokuva-arkiston Puolustusvoimain elokuvakokoelman sekä Yleisradion arkistomateriaaleista.



Tekstin kirjoittiSuvi Roselli


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »