Nro 5-2010
Luokittelu: Kymenlaakso, Etelä-Karjala ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Kymenlaakso, Kymijoki, Verla, Merikeskus Vellamo, Bunkkerimuseo, Salpalinja, Tykkimäki, Maretarium, Arboretum Mustila, kansallispuisto

Kymenlaaksolaisten elämä on kulkenut vuosisatojen ajan käsi kädessä Kymijoen pyörteiden kanssa.


Raftingia eli kumivenekoskenlaskua Kymijoen kuohuissa. Kuva: Mikko Nikkinen

Kymenlaakso – maakunta virran varrella

Kymenlaakson asukkaiden suurena ylpeyden aiheena on maakunnan läpi vuolaana virtaava Kymijoki, sillä sen ansiosta alueelle on syntynyt runsaasti monipuolista teollisuutta ja sitä kautta myös vaurautta. Kymijoen merkitys vihreän kullan kulkureittinä ymmärrettiin jo 1860-luvulla, jolloin joki avautui tukinuitolle ja sen varrelle alettiin perustaa höyrysahoja. Myöhemmin niistä kasvoi suuria tehtaita, joissa jalostettiin raakapuusta teollisuustuotteita. Kymijoen varrelle syntyi myös lasi- ja konepajateollisuutta.


  Kymenlaakson mahtavaan teollisuusperintöön voi tutustua parhaiten Kouvolan lähellä sijaitsevassa Maailmanperintökohde Verlassa, missä Verlan tehdasmuseo esittelee kävijöille vanhan puuhiomon sekä pahvitehtaan. Ne on säilytetty sellaisena kuin ne olivat toiminnan lakkautushetkellä heinäkuussa 1964.

  Lukuisten teollisuuslaitosten ohella Kymijoen virrasta ammensivat voimansa myös vesivoimalat, joista ensimmäisiä alettiin rakentaa 1800-luvun lopulla. Tänä päivänä Kymijoessa tuotetaan sähköä kahdentoista vesivoimalan sekä useiden säännöstelypatojen avulla.

  Kymenlaakson rannikosta ja erityisesti Kotkasta kasvoi maakunnan teollistumisen myötä merkittävä satamatoiminnan keskus. Tehtaiden tuotteet lastattiin laivoihin Kotkan satamassa, mistä ne kulkivat edelleen merimiesten matkassa maailmanmarkkinoille. Kaupungin merellisen menneisyyden ja myös nykyisyyden huomioon ottaen on helppo ymmärtää, miksi Suomen merenkulun sekä Kymenlaakson historiaa esittelevä Merikeskus Vellamo perustettiin juuri Kotkan vanhaan kantasatamaan.

  Kymenlaakso tunnetaan myös paikkana, joka on saanut menneisyydessä toimia kahden suurvallan, Ruotsin ja Venäjän, välisten poliittisten kiistojen näyttämönä. Muistona tästä ovat lukuisat vanhat linnoitukset, joita Kymenlaaksosta löytyy muun muassa Haminan keskustasta sekä Kotkan edustalta, missä sijaitsevat Ruotsinsalmen merilinnoitukset.

  Langinkosken keisarillisessa kalastusmajassa kävijät voivat tutustua tsaariperheen kesänviettoon. Kyseessä on kaksikerroksinen huvila, joka valmistui 1880-luvun lopulla. Rakennus on poikkeuksellinen nähtävyys, koska se on ainoa Venäjän rajojen ulkopuolella säilynyt keisariperheelle rakennettu rakennus. Lähempänä nykyaikaa käydyistä sodista muistuttaa Salpalinja, joka on Virolahdelta Savukoskelle ulottuva 1200 kilometrin mittainen viimesotien aikainen Suomen puolustuslinja. Siihen voi tutustua esimerkiksi Virolahden Bunkkerimuseossa ja Miehikkälän Salpalinja-museossa.

Luonnonihmeitä

  Monille lapsiperheille Kymenlaakso tarkoittaa samaa kuin Tykkimäki, joka on Suomen kolmanneksi suurin huvipuisto ja sijaitsee Kouvolassa. Puistossa on lähes 40 erilaista laitetta ja peliä sekä pienimuotoinen eläinfarmi. Kohteessa järjestetään pitkin kesää monenlaista hauskaa ohjelmaa. Toinen lapsiperheille erinomaisesti soveltuva kohde on Kotkassa sijaitseva Akvaariotalo Maretarium, joka tutustuttaa vedenalaiseen elämään. Maretarium on käyntikohteena ainutlaatuinen, sillä se esittelee ainoana maailmassa suomalaisten vesistöjen kalalajeja.

  Kymenlaakson yksi ylpeydenaiheista on Kouvolan Elimäellä sijaitseva pohjoismaiden huomattavin metsäpuisto Arboretum Mustila, joka on toiminut lukuisten Suomessa harvinaisten lajien geenipankkina. 120 hehtaarin puistoalueella riittää nähtävää, sillä siellä kasvaa yhteensä satoja erilaisia havupuita, lehtipuita ja koristepensas-, köynnös- ja perennalajeja.

  Kymenlaaksolle antaa oman leimansa myös sen luonnon kaksijakoisuus. Sisämaassa maisemaa hallitsevat enimmäkseen mäntyvaltaiset metsät. Hyvänä esimerkkinä tästä on Repoveden kansallispuisto, joka on suosittu retkeilykohde ja muodostuu laajoista asumattomista metsistä, jylhistä kalliojyrkänteistä sekä kymmenistä kirkkaista järvistä ja lammista. Kotkan ja Pyhtään rajalla sijaitsevassa Valkmusan kansallispuistossa voi ihailla myös laajoja suomaisemia. Toisaalta rannikolle mentäessä luonto muuttuu aivan toisenlaiseksi. Siellä maisemaa hallitsevat kivikkoiset rannat sekä saariryhmät, joista suurin osa on jyrkkärantaisia, tyrskyjen pieksemiä metsättömiä kalliokareja. Niihin voi tutustua Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa sekä Kaunissaaressa, joka on tunnin merimatkan päässä Pyhtäällä sijaitseva matkailijoiden suosima kesäparatiisi.



Tekstin kirjoittiSuvi Roselli


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »