Nro 4-2010
Luokittelu: Savo ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Ristiina, Etelä-Savo, kalliomaalaukset, Pien-Toijolan talomuseo

Kuvat kalliossa kertovat kivikautisen kansan arvostuksen kohteista vuosituhansien takaa.


Kalliomaalaukset on aikanaan tehty veneestä.

Kalliotaidetta Ristiinassa

Saimaalla sijaitseva Ristiina teki 1600-luvulla niin suuren vaikutuksen kreivi Pietari Braheen, että hän päätti perustaa sinne pitäjän. Brahen kerrotaan todenneen, että ”siellä on enemmän katselemista kuin kukaan saattaa uskoa”. Nykyajan matkailijat voivat todeta saman vieraillessaan tässä luonnonkauniissa noin viiden tuhannen asukkaan kunnassa, jonka maisemia hallitsevat viehättävät vesireitit, suojaisat poukamat ja jylhät metsät.


  Ristiinan merkittävin nähtävyys sijaitsee Astuvansalmella, parinkymmenen kilometrin päässä Ristiinan keskustasta. Kyseessä ovat pystysuorassa kalliopinnassa noin kymmenen metriä vedenpinnan yläpuolella sijaitsevat Pohjoismaiden suurimmat kalliomaalaukset.

  Punamultamaalilla tehtyjä kalliomaalauksia esiintyy Suomessa enimmäkseen Saimaan, Kymijoen ja eteläisen Päijänteen vesireittien solmukohdissa. Arkeologi Leena Lehtisen mukaan kalliomaalaukset olivat siellä asuneen ja liikkuneen kivikautisen väestön tapa kuvata asioita. Astuvansalmen kalliomaalauksista tekee erityisen nimenomaan kohteessa esiintyvien kuvien suuri määrä. Maalauskokonaisuuteen sisältyy peräti 65 erilaista kuvaa, kun suurin osa Suomen kalliomaalauskokonaisuuksista sisältää vähemmän kuin viisitoista kuvaa.

  Astuvansalmen kalliomaalauksissa on kuvattu muun muassa hirviä, ihmishahmoja, kämmenten ja tassujen jälkiä, veneitä, geometrisia kuvioita sekä vaikeammin tulkittavia katkelmia.

  ― Hirvi on maalausten perusteella ollut uskomattoman tärkeä eläin näille ihmisille, paljon tärkeämpi kuin esimerkiksi karhu. Syynä voi olla se, että hirvi oli sen aikaisille ihmisille tärkeä riistanlähde. Siitä saatiin myös nahkaa vaatteita varten. Ehkä näillä kuvilla on haluttu taata hyvä pyyntionni.

  Kalliomaalausten ikä on ajoitettu vedenpinnan korkeuden perusteella.

  ― Koska kalliomaalaukset on tehty vedestä käsin, asiantuntijat ovat arvioineet vedenpinnan korkeuden perusteella, milloin maalaaminen veneestä on ollut mahdollista, Lehtinen selittää. Näin kalliomaalausten iäksi on saatu 6000―4500 vuotta.

  Kalliomaalausten näkyvyys vaihtelee suuresti sääolosuhteiden mukaan.

  ― Pilvinen ilma on paras niiden katseluun. Aurinkoisella ilmalla näkyvyys on merkittävästi heikompi, varsinkin jos kalliopintaan osuu kovasti varjoja.

  Astuvansalmen kalliomaalauksille pääsee autolla kääntymällä Ristiinan kirkonkylältä Puumalan suuntaan ja ajamalla 21 kilometrin päässä sijaitsevalle paikoitusalueelle, mistä matka jatkuu kolmen kilometrin pituista patikkapolkua pitkin. Lehtisen mukaan kohde sopii hyvin lapsiperheille, mutta ei liikuntarajoitteisille. Kalliomaalauksille pääsee kätevästi myös veneellä, sillä kohde sijaitsee Yöveden rannalla.

Maalaiselämää 1800-luvulla

  Astuvansalmen kalliomaalausten lähellä sijaitsee toinenkin valtakunnallisesti merkittävä kohde, Pien-Toijolan talomuseo. Se koostuu kaikkiaan 28 rakennuksesta, jotka on rakennettu 1700- ja 1800-luvuilla. Matkailijoille avautuu kohteessa harvinainen mahdollisuus tutustua poikkeuksellisen hyvin säilyneeseen 1800-luvun maatilaan, sillä talomuseon kaikki rakennukset sijaitsevat edelleen alkuperäisillä paikoillaan. Tila on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1672 lähtien.

  Talomuseon rakennukset muodostavat tiiviin rykelmän, jonka keskelle jää suuri neliömäinen piha. Sitä ympäröi maatilan päärakennus, suuri kivinavetta sekä lukuisat aitat, kuten jauhoaitta, humala-aitta, vaateaitta, liha- ja kala-aitta ja nahka-aitta. Museoalueelta löytyy myös hevostalli ja savusauna. Navetan ylisille kootussa näyttelyssä on esillä vuodenkiertoon liittyviä arkipäivän tarvekaluja. Päärakennuksessa voi tutustua ruuan- ja vaatteidenvalmistukseen liittyvään esineistöön.

  Ristiina on tullut tunnetuksi myös kuuluisista asukkaistaan. Paikkakunnalla on vaikuttanut muun muassa eversti Yrjö Maunu Sprengtporten, joka ylläpiti Ristiinassa yksityistä sotakoulua 1700-luvulla. Myös kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kirjoittamista Vänrikki Stoolin tarinoista tutut Suomen sodan sotapäälliköt eversti Otto von Fieandt ja everstiluutnantti Joakim Zakris Duncker olivat ristiinalaisia.



Tekstin kirjoittiSuvi Roselli


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »