Nro 5-2012
Luokittelu: Pirkanmaa, Häme ;  Alue-esittelyt ;  Tapahtumat ;  Kesä ; 
Avainsanat: Suomen kielen 150-vuotisjuhla, Hattula, Jaakko Juteini, suomen kielen yhdenvertaistaminen



Suomen kielen 150-vuotisjuhlaa juhlitaan Hattulassa kesällä 2013

Maassamme otettiin merkittävä askel kansallisen identiteetin muodostumisessa, kun keisari Aleksanteri II vuonna 1863 hyväksyi kieliasetuksen, jolla suomen kielestä tuli virallinen kieli ruotsin lisäksi. Vähitellen saattoivat myös suomalaiset asioida omalla kielellään virkaportaissa ja oikeusistuimissa.


  Asetuksen historia nivoutuu vahvasti Hämeenlinnaan ja Hattulaan. Keisari Aleksanteri II oli tulossa vierailulle Parolaan tarkastamaan sinne sijoitettua sotaväkeä, ja kulttuurivaikuttajien piirissä elettiin toiveikkaan odotuksen vallassa. Tuohon aikaan senaattorina toimivalla J.V. Snellmanilla oli hyvä syy toivoa, että keisarilta olisi mahdollista saada jokin ystävällisyydenosoitus Suomen kansaa kohtaan. Niin valmisteltiin asetus suomen kielen yhdenvertaistamiseksi hallintokielenä ruotsin kielen rinnalla. Se esiteltiin Hämeenlinnassa keisari Aleksanteri II:lle ja hän allekirjoitti sen 31. heinäkuuta. Historian lehti oli kääntynyt.

Kansallisen identiteetin herääminen

  Elettiin kansallisromantiikan aikaa, ja maassamme vaikuttivat sellaiset suomalaisuuden suurmiehet kuten Aleksis Kivi, Elias Lönnrot ja J.V. Snellman. He kaikki tekivät merkittävää työtä Suomen kansan kulttuurin kohottamiseksi ja suomen kielen aseman parantamiseksi. Heitä ennen oli ollut kuitenkin eräs, joka oli laittanut oman, tärkeän kortensa kekoon. Hän oli mies, joka oli tehnyt merkittävää työtä tällä saralla jo vuosikymmeniä ennen uuden polven vaikuttajia.

Mies laulunkin takana


  Kukapa ei olisi koulussa laulanut laulua ”Arvon mekin ansaitsemme”. Harva kuitenkaan muistaa miestä laulun takana. Jaakko Juteini oli Hattulan omia poikia. Hän syntyi Hattulassa vuonna 1781, mutta 12-vuotiaana hänet lähetettiin Hämeenlinnan triviaalikouluun. Kuvaavaa on, että hänen nimensä muutettiin siellä muotoon Jacob Judén. Seitsemän vuotta myöhemmin Juteini pyrki Turun katedraalikouluun, josta hän pääsi ylioppilaaksi. Myöhemmin hän siirtyi opiskelemaan Turun Akatemiaan. Juteini toimi sittemmin kotiopettajana useissa säätyläisperheissä eri paikkakunnilla ja sai kosketuksen suomenkieliseen kansaan.

Suomen kielen tienraivaajaksi


  Juteini ei koskaan valmistunut Akatemiasta. Sen sijaan hän julkaisi ensimmäisen teoksensa Kirjoituksia Jak. Juteinilda. Siitä alkoi vuosikymmeniä kestävä tuottelias kirjailijan ura, jonka aikana Juteini julkaisi kymmeniä kirjoja ja runovihkoja, suurimman osan suomeksi.

  – Jaakko Juteini suhtautui vakavasti kirjalliseen työhön ja se oli hänen kutsumuksensa. Häntä voikin luonnehtia ensimmäiseksi suomenkieliseksi kirjailijaksi, Juteinin elämänkertateosta paraikaa kirjoittava Eero Ojanen väittää.

  Juteini teki varsinaisen elämäntyönsä Viipurissa. Hän ei itse ehtinyt nähdä suomen kielen tasavertaistamista ruotsin kielen rinnalle, sillä hän kuoli vuonna 1855. Juteinin ajatukset jäivät kuitenkin itämään uuden sukupolven sydämissä.

Suomen kielen 150-vuotisjuhlatapahtuma


  3.–4.8.2013 vietettävän Suomen kielen 150-vuotisjuhlatapahtuman järjestämisestä vastaavat Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki, aluehallintovirasto, Puolustusvoimat sekä Jaakko Juteini seura ry. Tapahtuman aikana järjestetään seminaari Juteinitalossa Hattulassa sekä juhlahetki Parolannummella, jossa myös keisari Aleksanteri II ja senaattori J.V. Snellman tapasivat tuona historiallisena päivänä. Pääjuhla pidetään sunnuntaina 4. elokuuta Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Juteinista on tekeillä myös elokuva, jonka ensi-ilta nähdään pääjuhlan yhteydessä.

Oma kieli on tärkeä


  Jaakko Juteini osoitti rohkeasti elämäntyöllään, että suomen kielellä on vahvat perinteet.

  – Juteinin tuotantoa ei ole ollut pitkään aikaan saatavilla, mutta nyttemmin hänen kirjansa on julkaistu koottujen teosten muodossa, Eero Ojanen kertoo.

  – Juteinin laaja tuotanto todistaa, että suomen kieltä voitiin käyttää kirjallisuudessa monipuolisesti jo tuolloin, hän painottaa.

  – Oman kielen merkitystä kansalle tai kansanryhmälle ei pidä milloinkaan väheksyä, Eero Ojanen toteaa. Hänen mukaansa juhlatapahtumallakin halutaan muistuttaa ihmisiä oman kielen merkityksestä, olipa kysymys mistä kielestä tai kansanryhmästä tahansa.



Tekstin kirjoittiIrmeli Kojonen



Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »