Nro 3-2010
Luokittelu: Pohjanmaa ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Aina ; 
Avainsanat: Etelä-Pohjanmaa, Suupohja, Karijoki, Susiluola, susiluola

Susiluolan löydökset raottavat ovea ihmiskunnan menneisyyteen.


Näkymä Susiluolan takaosasta ulospäin. (kuva: Hans-Peter Schulz)

Luolan kätkössä

Etelä-Pohjanmaalla Karijoen ja Kristiinankaupungin rajamailla, Susivuorella, sijaitseva Susiluola paljastaa matkailijoille, millaista elämää neandertalinihminen tutkimusten mukaan vietti alueella noin 75 000–125 000 vuotta sitten ennen viimeistä jäätiköitymistä ja nykyihmisen ilmestymistä Eurooppaan.


  Arkeologit ovat löytäneet luolasta muun muassa lattiapintana toimineen kiveyksen, tulisijan jäännökset, lukuisia kiviesineitä, joita luolan asukkaat ovat käyttäneet työkaluina sekä niiden valmistamisesta syntynyttä iskentäjätettä.

  – Sieltä on löytynyt esimerkiksi kaapimia eli kiviä, joihin on työstetty yksi reuna siten, että sitä voidaan käyttää työkaluna. Kaapimia käytettiin nahkojen kaapimiseen. Luolasta on löytynyt myös iskureita eli isompia kiviä, joihin on isketty terävä reuna. Niitä käytettiin yleisesti teurastetun eläimen nivelten irrottamiseen, arkeologi Hans-Peter Schulz kertoo.

  Löydöt on tehty 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, jolloin luolassa suoritettiin kaivauksia. Tutkijat yrittivät tuolloin määrittää luolan ikää usealla eri menetelmällä.

  – Tulisijasta löytyneitä puuhiilen palasia tutkittiin radiohiilimenetelmällä, ja sen perusteella niiden ikä on yli 40 000 vuotta. Menetelmän avulla voi kuitenkin tehdä määrityksiä korkeintaan 40 000 vuoden päähän, joten ikää ei pystytty selvittämään tarkasti. Iänmääritystä yritettiin myös muilla menetelmillä, mutta ne eivät onnistuneet.

  Lopulta tutkijat päättelivät luolan löytökerroksen iän geologisin perustein.

  – Luolakerrosten perusteella on voitu päätellä, että tämä löytökerros, jossa luola sijaitsee, on syntynyt aikaisintaan 125 000 vuotta sitten. Toisaalta luola oli ennen kaivausten alkamista soran peitossa ja tiedetään, että sora on joutunut luolaan varsinaisen jääkauden alussa 75 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö alkoi edetä nopeasti. Näin ollen luolan ikä sijoittuu näiden kahden vuosimäärän välille.

Ihmislaji herättänyt keskustelua

  Luolan tutkimukset ovat herättäneet laajaa kiinnostusta myös maamme rajojen ulkopuolella, sillä Susiluolan kaivausten aikaan se oli ainoa paikka Pohjoismaissa, jossa siihen mennessä oli löydetty mannerjään peittämältä alueelta ihmistoiminnan jälkiä viimeistä jäätiköitymistä edeltävältä ajanjaksolta.

  – Kaivausten aikana saatiin tietoa samanikäisistä muualta tehdyistä löydöistä, kuten Venäjältä. Myös Pohjanmereltä, merenpohjasta on tullut löytöjä, joten kuva muuttuu koko ajan.

  Susiluolan sekä muiden vastaavien löytöjen myötä tutkijat ovat joutuneet osittain kirjoittamaan pohjolan asutushistoriaa uudelleen.

  – Ennen Susiluolan tutkimuksia yleinen käsitys oli, että ihminen on tullut Pohjoismaihin noin 10 000 vuotta sitten jääkauden jälkeen. Nyt on pystytty todistamaan, että neandertalinihminen tuli tänne jo paljon aikaisemmin.

  Susiluolan löydöksistä on käyty paljon keskustelua. Eniten keskustelua on herättänyt kysymys luolan asukkaiden edustamasta ihmislajista, sillä luolasta ei ole löytynyt luurankojen jäänteitä. Asutuksen iänmäärityksen perusteella tutkijat ovat kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että väestön täytyy edustaa Euroopassa 300 000–30 000 vuotta sitten asunutta nykyihmisen edeltäjää, neandertalinihmistä.

  Susiluolalle pääsee ajamalla kaksi kilometriä Karijoen keskustasta Kristiinankaupungin suuntaan, tienvarressa löytyy opasteet. Susiluolaan voi tutustua kesäisin luolan suuaukolta käsin. Yleisöä ei päästetä luolan sisälle turvallisuussyistä. Luolalle kävellään lähellä sijaitsevalta pysäköintialueelta noin 500 metrin mittaista viitoitettua polkua pitkin.

Opastuskeskus

  Karijoen Paarmanninvuorella sijaitseva Susiluolan opastuskeskus on avoinna päivittäin kesä-heinäkuussa. Opastuskeskuksen Susiluolan Maailma -näyttely kertoo luolasta ja sen vaiheista. Näyttely esittelee erityisesti Susiluolan arkeologiaa ja löytöjä sekä geologiaa ja alueen kehittymistä jääkauden jälkeen. Näyttelyssä voi tutustua myös muinaiseen eläimistöön ja kasvillisuutteen.

  Opastuskeskuksen pihasta lähtee noin kilometrin pituinen kävelypolku Susiluolalle. Polun varrella on kivipuisto, pronssikautinen hauta sekä kivipelto. Retkestä saa irti vielä enemmän Karijoen asiantuntevien oppaiden johdolla. He kertovat ryhmille mielellään Susiluolan ja sitä ympäröivän alueen geologiasta, arkeologiasta ja historiasta. Retket räätälöidään asiakkaiden toiveiden mukaisesti.

  Omaa Susiluola-tietouttaan voi testata Internetissä toimivassa interaktiivisessa E-luolassa, johon on linkki Susiluolan Internet-sivustolta. Tietotestissä esitetään kysymyksiä muun muassa luolan kokoon, löydöksiin, neandertalinihmiseen ja nykyasukkaisiin liittyen.



Tekstin kirjoittiSuvi Roselli


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »