Vietä päivä kakkaa keräillen ja eläimiä rapsutellen – ja rakasta sitä!

Eläinsuojelukeskus Tuulispää on tuttu erityisesti Instagramin puolelta, jossa persoonalliset ja upeat eläimet seikkailevat ja viihdyttävät katsojia. Vietin päivän vapaaehtoisena Tuulispäässä ja tutustuin eläinsuojeluun, eläimiin ja eläinten ulosteisiin.

Vapaaehtoishomma ei edellytä aikaisempaa kokemusta maatiloilta tai eläinten parissa työskentelystä eikä myöskään mitään alan koulutusta, joten kynnys on matala. Ainoastaan alaikäraja löytyy: hommiin pääsevät yli 13-vuotiaat! Huomioida kannattaa myös allergiat, sillä työntouhussa häärätään heinissä ja aivan eläinten lähettyvillä. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua verkkosivuilla, joilta löytyy myös kattavat ohjeet ja informaatio työn luonteesta. Jokainen auttava käsi on tarpeen!

Kakkaa löytyy, kakkaa on

Mukanani on kaksi ystävääni ja saavumme hieman myöhässä. Saamme lämpimän vastaanoton myöhästymisestä ja häsläämisestä huolimatta. Alkuun käymme läpi päivän kuviot ja turvallisuusohjeet, sekä saamme työtehtävät ja pääsemme päivittäisten askareiden pariin. Päivän mittaan huomaamme, että päivittäiset askareet tarkoittavat sinä päivänä erilaisia siivoustehtäviä ja vielä tarkemmin: ulosteen siivoamista. Kakkaa!

Työtehtävät, eli erilaisten kakkojen puhdistaminen eläinten aitauksista, ovat kuitenkin niin rentoja, että voimme huoletta kysellä eläimistä ja Tuulispään arjesta. Samalla kuljemme eläinten lomassa, silittelemme kilteimpiä, tunnemme Anselmin pukkaukset takareidellä ja opimme valtavasti uutta. Kaikilla on Tuulispäässä oma tarinansa ja niiden kuuntelu työnlomassa on koskettavaa ja avartavaa.

Opimme myös kakasta. Sikojen kakan kerääminen on kuin etsisi sieniä, kun taas kanojen ja kukkojen luona kerääminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja muistuttaa erikoista meditaatiotuntia. Lehmät todellakin jättävät jälkeensä läjän, kun taas vuohien kakkaa ei tarvitse juurikaan murehtia! Kun me kyykimme poimien jätöksiä tai talikoimme tunnontarkasti kasoja, ovat eläimet ympärillämme rauhallisen uteliaita ja ilmiselvän tyytyväisiä!

Maatilan estetiikka

Puolessa välissä päivää on ruokatauko, joka vietetään omenapuun alla. Päivä ei ole ollenkaan raskas, vaan värikäs ja rento. Joustava ja lempeä työyhteisö ei odota meiltä etätyöpisteiltä raahautuneilta kaupunkilaisilta mitään, eikä virheitä juurikaan voi tehdä. Tärkeää on noudattaa turvallisuusohjeita ja olla läsnä eläinten keskellä.

Kiinnostavinta on yllättävä estetiikka! Päivänmittaan eläimet alkavat muodostamaan erilaisia taideteoksia. Ensin vuohet kaatavat yhdessä tuumin aitaukseen unohtuneet kottikärryt ja saapuessamme paikalle näyttävät aivan tietämättömiltä ja poseeraavat kärryjen ympärillä dramaattisesti.

Kukkolassa omaperäiset ja veikeät kukot muodostavat kauniin maalaisromanttisen asetelman, joka keskeyttää hyvin alkaneen ja syvän meditatiivisen kakankeräämisflown. Muutoinkin kukot keskustelevat kiivaasti ja eräs niistä esittää tanssiesityksiä!

Kukkolan maalaisromanttinen tunnelma

Kaksi lintua, ilmeisesti Minni ja Iines, ottavat navetan käytävällä tuijotuskilpailun ja asettautuvat vastakkain. Aika pysähtyy hetkeksi. Eteeni on avautunut jälleen kerran taideteos, performanssi, joka kietoo otteeseensa.

Minni Ja Iines

Loman ohessa vapaaehtoistyötä!

Tuulispään eläimet ovat persoonallisia, hauskoja ja omintakeisia. Jokaisen eläimen ainutlaatuisuus nousee kirkkaasti pintaan ja tätä ainutlaatuisuutta on valloittavaa seurata. Työntekijät ovat ystävällisiä ja lämminhenkisiä ja kertovat auliisti eläimistä. Meitä ohjannut työntekijä vastailee myös lukuisiin kakkaa käsitteleviin kysymyksiin, joita väistämättä nousee esille.

Koin alkuun oloni jännittyneeksi tet-harjoittelijaksi. Erityisesti hevosten seurassa tunsin taantuvani rohkeasta aikuisesta ujoksi teiniksi. Regressio oli valtava ja ystävieni mielestä myös hyvin huvittava. Henkilökunta suhtautui siihen kuitenkin rennosti ja sain hetkittäin jähmettyä talikkoni kanssa seurailupuuhiin. Mihinkään ei pakotettu tai painostettu, joten kokemus oli erittäin mukava!

Tuulispään työntekijöitä tauolla omenapuun alla

Työpäivän pituus on kuusi tuntia ja alkaa yhdeksältä. Voisin hyvin kuvitella, että lomareissun yhteydessä voisi olla kiva puuhastella ja oppia eläinten parissa. Päivän päätteeksi voisi ajella mökille saunomaan ja reflektoimaan upeita uusia kokemuksia! Kaiken lisäksi samalla pääsee auttamaan pitkälti lahjoitusten ja vapaaehtoisvoimin pyörivää eläinsuojelukeskusta!

Tutustu lisää: https://tuulispaa.org/

Kommentit

mood_bad
  • Ei vielä kommentteja.
  • Lisää kommentti