Tiedot kohteesta
Keisarillinen Suomen kadettikoulu perustettiin vuonna 1812, ja se toimi Haminassa vuosina 1821-1903. Koulu oli erittäin arvostettu ja pidettiin 1800-luvun loppupuolelle asti maamme korkeimpana oppilaitoksena keisarillisen Aleksanterin yliopiston (nykyinen Helsingin yliopisto) jälkeen. Kadettikoulun kasvatteja toimi ratkaisevissa tehtävissä itsenäisyyden valmisteluissa ja sen läpiviennissä. Jotkut kadeteista nousivat merkittäviin kansainvälisiin asemiin vaikuttajina. Itsenäisen Suomen ensimmäisen hallituksen kolmasosa oli Haminan kadettikoulun kasvatteja.
Kadettikoulun päärakennus ja hallintorakennus olivat alun perin rakennettu vuosina 1807-1809 kentän pohjoisosassa ja eteläreunalla kasarmeiksi. Rakennukset uudistettiin uusklassisen tyylin mukaisesti intendentin viraston johtajan C.L. Engelin suunnittelemana. Uudistetut rakennukset olivat tyylikkäät ja niissä oli keskiosassa joonialaispylväitä. Jacob Ahrenbergin suunnittelema uusi päärakennus valmistui vuonna 1898 korvaamaan aikaisemman kadettien majoitusrakennuksen. Päärakennus on ollut Reserviupseerikoulun käytössä vuodesta 1920 lähtien. Kadettikoulun maneesi, jonka Carl Ludvig Engel suunnitteli vuonna 1832, liittyy päärakennukseen nivelosan kautta, samoin kuin 1960-luvulla rakennetut juhlatilat. Vanhan hallintorakennuksen korvasi uusi hallintorakennus vuonna 1875 kentän eteläreunalla nykyisen Kadettikoulunkadun varrella.
Kadettikoulun päärakennus sijaitsee 1700-luvun linnoitusketjun vieressä kaupungin keskustaa ympäröivällä alueella. Rakennuksessa toimi Kadettikoulun jälkeen venäläinen sotilassairaala ja Venäjän armeijan 6. Suomenmaalainen tarkka-ampujarykmentti.
Kesällä ja syksyllä 1918 rakennuksessa koulutettiin suomalaisia saksalaisten johtamassa Haminan taistelukoulussa sekä kadettikoulutukseen valmistavalla Fahnenjunker-upseerikurssilla.
Lisää arvostelu