Suomen linnat ja linnoitukset kertovat tarinaa Suomesta kaempaa historiasta Ruotsin ja Venäjän vallan ajalta sitten vielä Suomen itsenäistymisen ajalta. Näissä kivirakenteissa kulkee tarinoita hallitsijoista, sodista, vallasta ja suojasta. Tässä ensimmäisessä osassa esittelemme kuusi merkittävää linnaa, jotka komeudellaan ja historiansa avulla kuuluvat ehdottomasti kotimaan matkailun helmiin. Tutustu myös koontisivuummeKartanot ja linnat.
Turun linnan sisäpihaa. Kuva: Janne Riikonen
Turun linna
Turun linna on ollut näyttämönä monille dramaattisille tapahtumille. Se rakennettiin 1200-luvulla ja toimi hallitsijoiden asuinpaikkana sekä vankilana. Linnan muurit ovat kuulleet niin kruunajaisjuhlia kuin synkkiä teloituksia.
Yksi linnan kuuluisimmista vangeista oli Klaus Fleming, jonka kohtalo yhdistyy verisiin valtataisteluihin. Tarinan mukaan linnan vankityrmissä kummittelee edelleen kaltereiden taakse jääneiden levottomia sieluja.
Hämeen linnan tarkkaa valmistumisajankohtaa ei tiedetä, mutta se rakennettiin 1200-luvun lopulla. Ensimmäinen kirjallinen maininta linnasta on vuodelta 1308. Nykyään Hämeen linnassa toimii Suomen Kansallismuseon ylläpitämä museo.
Hämeen linna
Hämeen linnassa on vuosisatojen aikana nähty sekä loistoa että pelkoa. Se oli merkittävä Ruotsin vallan aikainen sotilaallinen tukikohta, mutta toimi myöhemmin myös vankilana.
Monet kertomukset puhuvat vankien epätoivoisista pakoyrityksistä ja piinallisesta elämästä synkissä selleissä. Linnan alueella kuiskitaan yhä tarinoita valkoisesta neidosta, joka ilmestyy pimeinä iltoina.
Kuusiston linnassa piispoilla oli merkittävä valta keskiajalla. Linnassa järjestettiin komeita pitoja, mutta sinne liittyy myös korruption ja vallankäytön varjoja. Piispojen valtakauden jälkeen linna määrättiin purettavaksi 1500-luvulla – toisten mukaan, ettei se toimisi kapinallisten tukikohtana.
Nykyään raunioiden keskellä voi aistia menneiden aikojen jännityksen ja mielikuvitella keskiaikaiset salaliitot.
Kastelholman linna. Kuva: Visit Åland / Tiina Tahvanainen
Kastelholman linna
Ahvenanmaan Kastelholma tunnetaan Kustaa Vaasan aikakaudelta, ja se toimi tärkeänä hallintopaikkana. Linnassa on istunut vankeudessa jopa Ruotsin kuningatar Kaarina Maununtytär, jonka kohtalo oli traaginen: hän menetti asemansa ja joutui viettämään loppuelämänsä eristyksissä.
Kastelholman keskiaikainen linna on Ahvenanmaan upein historiallinen nähtävyys, ja se on myös yksi viidestä keskiaikaisesta linnasta, jotka ovat yhä pystyssä Suomessa.
Raaseporin linnan sisäänkäynti. Kuva: Matkailu kotimaassa/J-M Nokelainen
Raaseporin rauniolinna
Raaseporin linna on yksi Suomen romanttisimmista rauniolinnakohteista. Tarinan mukaan linnassa on nähty harmaa rouva – levoton henki, jonka rakkaus jäi täyttymättä.
Raasepori jäi aikanaan autioksi, kun meri vetäytyi kauemmas eikä linnaa voitu enää käyttää puolustukseen. Nyt se on suosittu vierailukohde, jossa yhdistyy historian jylhyys ja luonnon kauneus.
Olavinlinnaan vievä Linnankatu on Savonlinnan vanhin katu ja päättyy linnan siltaan.
Olavinlinna
Olavinlinna on Suomen tunnetuin linna ja yksi maailman pohjoisimmista keskiaikaisista kivilinnoista. Sen rakentaminen 1400-luvulla Savonlinnaan veden ympäröimään kalliosaareen oli huikea ponnistus, ja linna on kestänyt monia piirityksiä.
Legendan mukaan linnan muureissa on muurattu elävältä neito, jonka epäiltiin pettäneen linnan väen vihollisille. Tämä ”Musta neito” kummittelee edelleen Savonlinnan öissä.
Oopperajuhlien loisto ja tarunhohtoinen menneisyys tekevät Olavinlinnasta ainutlaatuisen matkakohteen.