Tässä toisessa blogissa jatkamme linnojen matkailusarjaa: esittelemme kuusi muuta tärkeää linnaa ja linnoitusjärjestelmää ympäri Suomea.
Nämä kohteet täydentävät kuvaa siitä, miten linnoja on hyödynnetty puolustukseen, kaupunkisuojaksi tai sotilasstrategiana.
Kajaanin rauniolinna. Kuva: Visit Finland
Kajaanin rauniolinna
Kajaanin linna rakennettiin 1600-luvun alussa, mutta se koki tuhon Suuren Pohjan sodan myrskyissä. Venäläiset joukot räjäyttivät linnan ilmaan 1716, ja nykyään paikalla on vaikuttavat rauniot. Tarinat kertovat vankien ankarasta kohtelusta ja kylmistä olosuhteista – Kajaanin linnan muurit muistuttavat sodan armottomuudesta.
Lappeenrannan linnoitus. Kuva: Lappeenrannan kaupunki, Raimo Suomela
Lappeenrannan linnoitus
Lappeenrannan linnoitus on elänyt Ruotsin ja Venäjän rajamailla. Linnoituksessa on nähty verisiä taisteluja, etenkin suuren sodan vuosina. Nykyään linnoitus on elävä matkailukohde museoiden, kahviloiden ja tapahtumien ansiosta, mutta sen muurit kantavat mukanaan muistot raskaista ajoista ja rajaseudun levottomuudesta.
Haminan linnoitusvalleja. Kuva: Visit Finland / Haminan kaupunki
Haminan linnoitus
Hamina on ainutlaatuinen ympyräkaupunki, jossa katuverkko on suunniteltu puolustuksen tueksi. Linnoitus on rakennettu 1700-luvulla ja se kertoo aikakaudesta, jolloin Suomi oli sotilaallisen strategian ytimessä. Sotilaat ja porvarit elivät rinnakkain – ja tarinat kertovat, että linnoituksen salakäytävissä on liikkunut myös aaveita.
Suomenlinna, UNESCOn maailmanperintökohde, on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus, jota alettiin rakentaa 1700-luvulla. Se on todistanut Ruotsin, Venäjän ja Suomen vallanvaihdot sekä taistelut. Linnoituksen tunneleissa ja valleilla on kulkenut niin sotilaita kuin siviilejä, ja monen matkailijan mielestä paikan hämärissä osissa voi yhä kuulla menneisyyden kaikuja.
Svartholman merilinnoitus. Kuva: Visit Finland / Loviisan kaupunki
Svartholma
Loviisan edustalla sijaitseva Svartholman merilinnoitus rakennettiin 1700-luvun puolivälissä tukemaan Suomenlinnaa. Linnoitus antautui ilman taistelua 1808, mikä on herättänyt paljon keskustelua sen ajan sotilaiden rohkeudesta tai sen puutteesta. Tänään saarella voi vierailla kesäisin ja nauttia saariston luonnosta historian keskellä.
Kotkan edustalla sijaitseva Ruotsinsalmen linnoitus oli aikanaan yksi Itämeren suurimmista sotilaskohteista. 1700-luvun lopulla alueella käytiin kiivaita taisteluja Ruotsin ja Venäjän välillä, ja meri kätkee yhä syvyyksiinsä lukuisia hylyksiä Ruotsinsalmen meritaisteluista.
Ruotsinsalmen linnoitusketjuun kuului useita saari- ja rannikkolinnakkeita, joista tunnetuimmat ovat Fort ElisabethVarissaaren suojaisessa satamassa ja Fort Slava läheisellä Kukourin saarella. Molempien saarten raunioilla voi tänäkin päivänä aistia menneiden aikojen jännityksen ja merellisen historian – Varissaari on lisäksi suosittu kesäkohde ravintoloineen ja veneilijöiden palveluineen.
Kaupungin keskustan tuntumassa kohoaa puolestaan Kymilinna, 1700–1800-lukujen vaihteessa rakennettu maalinnoitus, joka kuului samaan puolustusjärjestelmään. Se toimii nykyään varikkona ja museokohteena, mutta sen massiiviset maavallit ja kasemaatit kertovat edelleen Ruotsinsalmen sotilaallisesta merkityksestä.
Nyky-Kotkassa historia ja meri kohtaavat ainutlaatuisella tavalla: raunioilla, museoissa ja sukeltajien tutkimissa hylkykohteissa elää yhä tarina kaupungin dramaattisesta menneisyydestä.