Suomen ruukit ja ruukkikylät – matkailun rautainen vetonaula

Strömforsin Ruukki Kuva: Visit Finland / Julia Kivelä

Suomen teollistumisen juuret näkyvät konkreettisesti vanhoissa ruukeissa ja niiden ympärille rakentuneissa ruukkikylissä. Nämä historialliset kohteet eivät ole vain muistoja menneestä – ne ovat nykyisin elävää kulttuuriperintöä, jotka vetävät puoleensa yhä useampia kotimaanmatkailijoita. 

Ruukkikylissä yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla historia, käsityöperinne, taide, luonnonläheisyys ja matkailupalvelut.

Eura-Kauttuan ruukki noin 1800 -luvun puoliväli. Piirros: Magnus von Wright, kuva: Museovirasto

Rautaruukit – teollisen Suomen alkusysäys

Ensimmäiset ruukit perustettiin Suomeen jo 1600-luvulla, jolloin rautamalmin jalostaminen sai jalansijaa etenkin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Ruukki ei ollut vain tehdas, vaan kokonainen yhteisö: siellä oli masuuni tai kankirautavasara, työväen asunnot, myllyt, navetat, koulut ja jopa kirkot. Tyypillisesti ruukit sijoittuivat vesistöjen varrelle, missä virtaavaa vettä hyödynnettiin voimanlähteenä.

Ruukeissa valmistettiin muun muassa nauloja, työkaluja, rautatankoja, maatalousvälineitä, liesiä ja koneiden osia – tuotteita, joita tarvittiin kasvavan maatalous- ja rakennustoiminnan tarpeisiin. Myöhemmin monet ruukit siirtyivät myös sahateollisuuteen, kuten esimerkiksi Möhkön ruukki Itä-Suomessa.

Käsityökauppa ja ravintola Mathildedalin ruukkikylässä. Kuva: Visit Finland / Julia Kivelä

Kova työ ja yhteisöllinen elämä

Työ ruukissa oli raskasta ja fyysisesti kuluttavaa. Masuunimestarit, seppätyöläiset ja hiilenpolttajat tekivät pitkää päivää äänekkäässä ja kuumassa ympäristössä. Työpäivät saattoivat venyä 12–14 tuntiin. Silti ruukkikylissä vallitsi usein vahva yhteisöllisyys – perheet asuivat lähekkäin ja elämä keskittyi ruukin ympärille.

Ruukkiyhteisö oli itsenäinen ja omavarainen. Siellä oli omat leipurit, suutarinverstaat, koulut ja jopa sairaanhoitajat. Tämä elämäntapa säilyi monessa paikassa aina 1900-luvun puoliväliin saakka, kunnes teollistumisen painopiste siirtyi isompiin kaupunkeihin.

 

Uusi elämä matkailukohteina

Monet ruukit ovat nykyisin sammuneet, mutta niiden tarina elää vahvasti matkailussa. Vanhat rakennukset on kunnostettu huolella ja otettu uusiin käyttötarkoituksiin: osa toimii museoina, osa taidegallerioina, kahviloina, ravintoloina, työpajoina ja majoitustiloina.

Useissa ruukkikyliä elävöittää myös käsityöläistoiminta – keramiikkaa, puusepäntöitä, sepäntöitä ja tekstiilikäsitöitä valmistetaan yhä perinteisin menetelmin. Tapahtumat kuten kesämarkkinat, näyttelyt ja konsertit houkuttelevat paikalle vierailijoita vuosittain.

Noormarkun ruukki. Kuva: Julia Kivela

 

Miksi ruukkikylät kiehtovat?

Ruukkikylät tarjoavat ainutlaatuisen matkailuelämyksen, jossa yhdistyy:

  • Historiallinen miljöö ja tarinat

  • Perinteinen käsityö ja taide

  • Luonnonrauha ja kulttuuritapahtumat

  • Hyvät palvelut: kahvilat, majatalot, museot ja putiikit

 

Verlan ruukki. Kuva: Visit finland / Julia_Kivelä

Ruukit kiinnostavat niin historiaharrastajia, kulttuurimatkailijoita kuin lapsiperheitäkin. Monet kohteet ovat esteettömiä ja sopivat myös ryhmille tai ikäihmisille.


Esimerkkejä kiinnostavista ruukkikylistä:


Kiinnostuitko? Lähde kesällä kierrokselle suomalaisiin ruukkikyliin – löydät kulttuuria, tarinoita ja tunnelmaa, jota ei muualla koe.

Tutustu Suomen ruukkeihin ja ruukkikyliin täällä ➜

Jaa artikkeli someen:

Facebook
Twitter
Pinterest
LinkedIn
Picture of Toimitus

Toimitus

Matkailu kotimaassa.fi

  • Ei vielä kommentteja.
  • Lisää kommentti

    Sosiaaliset mediamme

    Suosituimpia artikkeleita

    Liity Kotimaassa klubiin

    Saat tietää parhaat matkavinkit ensimmäisenä

    Ei roskapostia, ei turhia ilmoituksia – pelkkää matkailun iloa ja etuja.

    Kategoriat