UHRILEHTO JA KALMISTO

Laurinlähteestä etelään sijaitsi ennen kristinuskon tuloa merkittävä uhrilehto. Alueella olevat uhrilähde, kuppikivet ja uhrirauniot kertovat, että siellä on muinoin palvottu jumalia ja henkiolentoja uhraamalla. Lähistöltä on löytynyt myös kaksi polttokenttäkalmistoa.

Uhriraunio koostuu kahdesta rautakautisesta röykkiöstä, jotka sijaitsevat noin 25 metrin päässä toisistaan. Koillisempi röykkiö on tutkittu, mutta kaivauksissa ei löytynyt hautausesineitä. Kivien välistä löytyi kuitenkin astianpaloja, rautakuonaa ja eläinten luita, mikä viittaa siihen, että röykkiö on ollut uhriröykkiö. Tällaisia raunioita on tavattu Etelä-Suomesta ja Virosta, ja ne on ajoitettu vuosille 0-500 jKr.

Kalmistoon on levitetty hautaroviolla poltettujen vainajien luut ja hauta-antimet maan sekaan laajalle alueelle niin, että yksittäisiä hautauksia ei ole mahdollista erottaa toisistaan.

UHRIKIVI

Toisen kivikehän keskellä on iso kivi, niin sanottu uhrikivi. Uhrikivet ovat maakiviä tai kalliopaljastumia, joihin on hakattu ja hiottu pieniä pyöreitä kuppimaisia syvennyksiä. Uhrikivet sijaitsivat usein rautakauden kalmistojen tai viljelyalueiden lähellä. Janakkalan kirkonkylän alueelta on löytynyt useita kuppikiviä.

Kivien kuppien merkityksestä on useita teorioita ja kansanperinteitä. Perimätiedon mukaan kuppeihin laitettiin esimerkiksi viljaa, maitoa ja kalaa sato- ja pyyntionnen toivossa. Kuppikivien käyttö alkoi rautakaudella ja jatkui paikoin jopa 1900-luvulle asti.

RAUHOITETTU PETÄJÄ

Pienen matkan päässä Räikälän kievarilta ja nuotiopaikalta, ylöspäin viettävän polun varrella on rauhoitettu petäjä. Se on Janakkalan vanhin tiedossa oleva mänty. Vanhan männyn tunnistaa kilpikaarnasta, joka on halkeillut ruuduittain siten, että se näyttää vähän kilpikonnan kilveltä.