Muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Hugo Simbergin ja Johan Ludvig Runebergin jälkiä voi seurata Ruovedellä yhä tänä päivänä. Ruovesi-järven rannalla seisoo Gallen-Kallelan majesteettinen erämaa-ateljee Kalela, missä opissa ollut Simberg maalasi mystiset teoksensa, Halla ja Tonttukuningas nukkuu.
Ruoveden kirkonkylä syntyi aikoinaan Ritoniemen kartanon ympärille, missä Runeberg toimi kotiopettajana vuosina 1825–1826. Runebergin muistoksi pystytettiin muistomerkki Ruoveden kirkkopuistoon vuonna 1954, kun runoilijan syntymästä oli kulunut 150 vuotta.
Ruoveden Laivaranta on kesäinen kohtaamispaikka. Kuva: Iiro Koskelainen Laivarannasta alkava Runoilijan polku kuljettaa Runebergin lähteelle, jonka äärellä runoilija inspiroitui ja johon miehen Lähteellä-runokin perustuu. Runebergin mukaan on nimensä saanut myös Tampereelta Ruoveden kautta Virroille vievä vesireitti Runoilijan tie.
Arkkitehtuuria ajan takaa
Hallintosihteeri Veikko Önkki suosittelee aloittamaan kesäretken Ruoveden kulttuurihistoriallisiin kohteisiin 1800-luvun viljamakasiinista, missä myös kunnan matkailuinfo palvelee. Makasiinin kahdessa kerroksessa on esillä muutaman viikon välein vaihtuvia taidenäyttelyitä.
Matka jatkuu kotiseutumuseoon, joka kuvaa talonpoikaiselämää Ruovedellä 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Vaikuttavia kohteita ovat myös satavuotias jugendtyylinen kunnantalo sekä 1700-luvulla valmistunut Ruoveden 24-kulmainen ristikirkko, Sofia Magdalenan kirkko.
– Kirkko ja sitä ympäröivä hautausmaa huokuvat historiaa ja tarinoita, joihin on parasta tutustua oppaan johdolla, Önkki vinkkaa.
Hautausmaalla sijaitsee Ruoveden kotiseutumuseotakin perustamassa olleen kirjailija-taiteilija Heikki Asunnan muistomerkki. Kulttuurikierros vie matkailijat vielä Pyynikkilään, joka on Renkituvan kesätaidenäyttelyiden lisäksi kotina 450-paikkaiselle kesäteatterille.
Kesäteatteri Pyynikkilässä. Kuva: Ruoveden kuntaLuonto kuiskii kertomuksiaan
Historiaa ja tarinoita liittyy myös lukuisiin luontokohteisiin, joista Helvetinjärven kansallispuiston dramaattinen rotko, Helvetinkolu, tunnetaan parhaiten.
– Helvetinkolulla on käyty jo 1800-luvulla. Laudoitetun reitin ansiosta rotkoa pääsee tänä päivänä ihailemaan vaikka pikkukengissä, Önkki toteaa.
Ruovedeltä löytyy myös Etelä-Suomen laajin luonnontilassa oleva suoalue, Siikaneva.
– Siikanevalla jännittäviä kohteita ovat Ryövärinkuoppa lähteineen, jonne maantierosvot aikanaan kätkivät saaliitaan, sekä pahamaineinen siirtolohkare Ollinkivi, josta Zacharias Topeliuskin on aikoinaan tarinoinut.
|