Poikilo-museoiden museonjohtaja Elina Bonelius kertoo, että Suomen 100-vuotisjuhlavuonna Kouvolassa haluttiin lähestyä suomalaisuutta hieman totutusta poikkeavalla tavalla.
– Halusimme tuoda Kouvolaan jotain, jota muut eivät välttämättä käsittele – kysymyksiäkin herättäviä teemoja, Bonelius sanoo.
Ilja Glazunovin muotokuva presidentti Kekkosesta 14.9.2017-7.1.2018 Kouvolan taidemuseo Poikilossa esillä olevassa Sirpaleita suomalaisuudesta -näyttelyssä. Kuva: Poikilo-museot Kouvolan Suomi 100 -näyttelyt käynnistää syyskuussa taidemuseon Sirpaleita suomalaisuudesta -näyttely, joka johdattaa suomalaisuuden jäljille taiteen keinoin, mutta valtavirrasta poikkeavalla tavalla. Näyttelyssä etsitään vastausta siihen, miten taiteella voidaan kuvata suomalaisuutta. Esillä on useita harvoin nähtyjä teoksia, kuten Ilja Glazunovin kuuluisa muotokuva presidentti Kekkosesta, Joseph Alasen majesteettisen puhutteleva Hämeen valloitus sekä Henry Ericssonin koskettavia dokumenttipiirroksia Hennalan vankileiriltä.
Henry Ericsson, Hennalan vankileirillä I, 1931-32, viivasyövytys ja akvatinta, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria Kirsi Halkola – Teosten lisäksi näyttelyyn tulee teemaan liittyen taustatietoa, joka avaa suomalaisuutta hieman toisella tavalla, Bonelius lupaa.
Punainen tupa ja Väinämöisen lakki
Kaupunginmuseon puolella suomalaisuuden teemaa lähestytään paikallisesta näkökulmasta ja esitellään paikallisia henkilöitä, jotka liittyvät Suomen itsenäistymiseen. Marraskuussa avautuvassa Myytinmurtajia ja matkantekijöitä -näyttelyssä pohditaan sitä, mitä suomalaisuus on ja kuka oikeastaan on suomalainen. Näyttelyn keskiössä ovat mm. Pietarista Kuusankoskelle muuttanut Fabergén korusuunnittelija Alma Pihl sekä Elimäeltä maailmalle lähtenyt keksijä Eric Tigerstedt.
Näyttely ravistelee perinteisiä käsityksiä suomalaisten alkuperästä ja yhtenäisestä kansasta ja haastaa katsojan kyseenalaistamaan perisuomalaisina pidettyjä symboleita. Mistä ovat lähtöisin esimerkiksi Väinämöisen lakki tai punainen tupa ja perunamaa -symbolit? Myytinmurtajia ja matkantekijöitä murtaa myyttejä ja tarjoaa myös katsojalle mahdollisuuden testata, kuinka suomalainen oikeastaan onkaan!
Kaupunginmuseon näyttely esittelee Valkealan Kouvolan kylästä lähtöisin olleen kenraaliluutnantti Karl Edvard Kivekkään (1866–1940) elämää kolmen armeijan kenraalina. Kuva: Poikilo-museot Suomi 100 -teemaa täydentää vielä marraskuussa avautuva näyttely Kaarlo Kivekäs – kolmen armeijan kenraali. Se esittelee Valkealan Kouvolan kylästä lähtöisin olleen kenraaliluutnantti Karl Edvard Kivekkään elämää kolmen armeijan kenraalina Venäjällä, Ukrainassa ja Suomessa.
|
Matleena Ikonen
