Nro 1-2017
Luokittelu: Uusimaa ;  Alue-esittelyt ;  Museot, kirkot ;  Aina ;  Talvi ;  Kevät ; 
Avainsanat: Suomi 100, Uusimaa, Tuusulanjärvi, Järvenpää, taidemuseo, Elisabeth Järnefelt, Aino Sibelius, Ahola, Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt

Suomi 100 Uusimaa


Isoäiti Elisabeth Järnefelt sylissään Armas ja Maria

Suomalaisen 
kulttuurin juurilla

Tuusulanjärven rannat ovat houkutelleet puoleensa suomalaisia taiteilijoita jo toistasataa vuotta, aina Aleksis Kivestä alkaen. Yhä tänä päivänä Järvenpäässä kuljetaan Suomen suurimpien taiteilijoiden jalanjäljillä.


  Näitä jalanjälkiä seurataan Järvenpäässä koko Suomi 100 -juhlavuoden ajan. Helmikuussa Järvenpään taidemuseo avaa portit suomalaisen kulttuurin äitihahmon, Elisabeth Järnefeltin, elämään. Taideteosten, kuvien, esineiden ja tarinoiden siivin näyttelyssä seurataan, kuinka venäläisestä aatelisneidosta tuli merkittävä suomalaisen kulttuurin vaikuttaja.

Historia herää eloon draamakierroksella

  Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotena Aino Sibeliuksen elämästä kertova näyttely nautti Järvenpään taidemuseossa suurta suosiota. Nyt vuorossa on Ainon äidin tarina, johon voi tutustua itsensä Järnefeltin johdattamana. Hän kuljettaa museovieraat läpi lapsuutensa aikaan, jolloin hän tapasi suomalaisen miehensä kuvaten kuinka suurperheen lapsista muodostui aikansa arvostetuimpia kuvataiteilijoita, kielenkääntäjiä, taidemaalareita, säveltäjiä – ja Aino-tyttärestä Suomen kansallissäveltäjän elämäntyön mahdollistaja.


Luutnantti August Alexander Järnefelt vastavihityn vaimonsa Elisabethin kanssa. Kuva: Museovirasto
  – Näyttely herättää vahvoja tunteita suomalaisuutta kohtaan, toteaa museopalveluiden päällikkö Hanna Nikander.

  – Se saa pohtimaan, kuinka suuri vaikutus venäläissyntyisellä Järnefeltillä on ollut moneen asiaan, jonka me tänä päivänä miellämme perisuomalaiseksi.

  Draamaopastukseen voidaan yhdistää oheisohjelmaa, kuten työpajoja taideraadin, grafiikka-askartelun tai maatuskapajan merkeissä. Makumatka Järnefeltin maailmaan herättelee tunteita makujen avulla – miltä maistuu venäläisyys tai 1800-luvun lopun suomenmielisyys?

Tuusulanjärven taiteilijayhteisön synnyinsijoilla

  Taidemuseolta matka jatkuu Aholaan, Tuusulanjärven rannalla sijaitsevaan taiteilijakotiin, jossa tutustutaan taiteilijapariskunta Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin elämäntyöhön. Juhlavuotena Aholassa perehdytään Ahon ja Järnefeltin salaperäiseen suhteeseen ja yhteisen työn hedelmiin. Keskeisessä osassa on Ahon tunnetuin teos Rautatie, joka syntyi Järnefeltin ohjauksessa.


Eero Järnefelt: Elisabeth Järnefelt, 1908. Yksityiskokoelma. Kuva Järvenpään taidemuseo/Matias Uusikylä
  Lokakuun lopulla Järvenpään taidemuseossa avautuu Säädytön yhteiskunta – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö 120 vuotta -näyttely, joka kuvaa suomalaisen sääty-yhteiskunnan murtumista taiteilijayhteisön jäsenien etsiessä tietään kohti tasa-arvoista ja boheemia elämää.

 

http://www.jarvenpaa.fi/museot

Tekstin kirjoittiSaana Jaakkola


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »