Nro 3-2016
Luokittelu: Lappi ;  Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ;  Alue-esittelyt ;  Aina ; 
Avainsanat: Nelostie, Tervola, Kemi, Simo, Ii, Oulu, Kärsämäki, Pyhäjärvi

Nelostie, osa 2.


Nelostien tämänkertaisen osuuden päätepisteen, Pyhäjärven kauniita maisemia. Kuva: Pyhäjärven kaupunki

Nelostietä Tervolasta Pyhäjärvelle

Nelostie on Suomen pisin yhtäjaksoinen numeroitu tie, sillä Helsingistä Utsjoelle ulottuvalla tiellä on mittaa lähes 1 300 kilometriä.


  Viime numerossa 2/2016 aloitimme Nelostien esittelysarjan lähtien pohjoisesta, Utsjoen Nuorgamista. Tuossa numerossa kuljimme lähes 500 kilometriä päätyen Rovaniemelle. Nyt matka jatkuu Tervolasta kohti Pyhäjärven kaupunkia, joka on tämänkertainen päätepysäkki. Tämänkertainen matka on vähän yli 300 kilometriä.

Merkittävä valtaväylä

  Suomessa tienumerointi otettiin käyttöön vuonna 1938, ja silloin syntyi myös koko Suomen yhdistävä valtaväylä Nelostie. Tällä tiellä on aina ollut tärkeä merkitys reitin varrella sijaitseviin yhdyskuntiin, ja siksi linjamuutosten yhteydessä kunnat ovat suorastaan kilpailleet saadakseen reitin kulkemaan oman kuntansa kautta. 

  Alkuperäiseen reititykseen on tehty vain muutama merkittävämpi muutos. Pohjoisessa Nelostie vei alkujaan Petsamoon, mutta sotien jälkeisestä alueluovutuksesta johtuen tie linjattiin kulkemaan Ivalosta Kaamasen kautta Karigasniemelle. Kun 1900-luvun lopulla Utsjoen kirkonkylään valmistui Norjaan johtava Saamen silta, Utsjoesta tehtiin Nelostien uusi pohjoinen päätepiste.  

  Toinen merkittävien muutosten kohteena ollut alue on Helsingin ja Jyväskylän väli. Alkujaan reitti kulki Helsingistä Hyvinkään ja Padasjoen kautta Jyväskylään. Vuonna 1963 Lahti syrjäytti Hyvinkään uudempien ja parempien teiden ansiosta. Toinen muutos tehtiin 1990-luvulla, kun tie linjattiin kulkemaan Lahdesta Heinolan kautta Jyväskylään. Siitä lähtien Nelostie on kulkenut Päijänteen itäpuolella, kun se aiemmin kulki järven länsipuolella. 

  Nelostie on merkitty myös E75 tunnuksin, sillä se on osa Jäämereltä Norjasta Kreikan Kreetalle kulkevaa eurooppatietä 75.

Nelostie Lapin lounaisosasta Pohjois-Pohjanmaalle

  Tässä numerossa matka alkaa vielä Lapin maakunnan alueelta. Tervolan kunta sijaitsee Kemijoen varrella, 75 kilometrin päässä Rovaniemeltä lounaaseen. Tiesitkö, että Tervolassa kisataan kesäisin ämpärinheiton MM-titteleistä? Sieltä löytyy myös merkkejä Euroopan laajimmasta kivikautisesta asutuksesta. 


Kalastaja Tervolan purppuraillassa. Kuva: Tervolan kunta
  Tervolasta matka jatkuu Keminmaan kautta Kemiin, jossa LumiLinnan ja jäämurtaja Sammon tarjoamien talvisten elämysten lisäksi on runsaasti nähtävää ja koettavaa myös kesäaikaan. Kemi on myös aktiivinen kulttuurikaupunki.


Perinnelaiva Katariina Kemin edustalla. Kuva: Kemin kaupunki
  Simossa tutustutaan idylliseen tilausravintola Pappilan Pehtooriin, jonka jälkeen saavutaan Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Vaikka Iin kunnan nimi on Suomen lyhyin, sen historia yltää kivikaudelle asti. Iin Wanha Hamina on 700 vuotta vanha kauppapaikka, joka on nykyään monimuotoinen asuinalue ja kesätapahtumien näyttämö.

  Oulujoen suulla sijaitseva Oulu on vanha satama- ja tervakaupunki sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus kulttuuripalveluineen- ja ostosmahdollisuuksineen. Keskustan kupeessa sijaitseva Nallikarin virkistys- ja matkailualue on tunnettu upeasta, kilometrin mittaisesta hiekkarannastaan. 


Nallikari ilta-auringossa. Kuva: Nallikari Holiday Village & Camping
  Oulusta matka jatkuu Kempeleen, Limingan, Tyrnävän ja Siikalatvan läpi Kärsämäelle, jossa järjestetään runsaasti erilaisia kesätapahtumia. Yksi mielenkiintoinen tutustumiskohde on kansainvälistäkin kiinnostusta herättänyt puuarkkitehtuuri- ja matkailunähtävyys Kärsämäen Paanukirkko. 


Kärsämäen moderni Paanukirkko on rakennettu kokonaan 1700-luvun työmenetelmin ja -välinein. Kuva: Jussi Tiainen
  Tämänkertaisen osuuden viimeinen etappi on Pyhäjärvi. Nelostieltä kaupungin keskustaajaman, Pyhäsalmen tienristeys on helposti tunnistettavissa Ravintola Vaskikellon isosta kullanvärisestä kellosta. Vaskikellossa voi ruokailemisen lisäksi ihailla maailman suurinta yksityistä kellokokoelmaa pikkuruisista kelloista aina 8 000 kiloa painaviin kirkonkelloihin.


Vaskikellon kellokokoelman suurimmat kellot painavat 8 000 kiloa. Kuva: Carol Oy - way.fi
  Jälleen kerran on syytä muistuttaa, että lomamatkaan kannattaa varata riittävästi aikaa. Tämänkin reitin varrella on jälleen paljon mielenkiintoista nähtävää!






Tekstin kirjoittiEeva Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »