Nro 2-2016
Luokittelu: Aina ; 
Avainsanat: kolumni, Matkan varrelta, Matleena Ikonen, hiihtäminen, hiihtokilpailut

Matkan varrelta


Matleena Ikonen on Matkailu kotimaassa.fi -lehden toimittaja, joka kirjoittaa kolumnissaan matkan varrella tekemistään havainnoista. Kuva: Petteri Ikonen

Havuja perkele!

  Hiihtämistä pidetään kansalaistaitona, joka on kirjoitettu suomalaisten dna:han kuten saunominen ja naapurikateus. Nyt eletäänkin niitä aikoja, kun koko Suomi on laduilla. Mikä idylli: kevättalvinen aurinko kimaltelee hangilla, luonnonrauhan rikkovat vain lumen narina sauvojen piikkien painuessa siihen, suksien tasainen suhina ja kevään riemua sirputtavien lintujen ääntely.

  Just joo. Oma kokemukseni hiihtämisestä on täysin päinvastainen. En tiedä miksi, mutta minun suksissani oli aina väärät voiteet: ylämäessä lipsui ja alamäessä tökki. Katkerana olen jälkeenpäin muistellut, että alamäetkin piti mennä haarakäynnillä – kun ei sujunut, niin ei sujunut. Puolivälin majalla tarjoiltu ilmainen lämmin marjamehu ei paljon lohduttanut, kun edessä oli vielä paluumatka loputtomine ylämäkineen, hiestä huurtuvine silmälaseineen ja poskille valuvine räkineen.

  Hiihtokilpailuihin oli minun kouluaikanani pakko osallistua. Vaikka juoksukilpailuissa ja pesäpallo-otteluissa pärjäsinkin ”ihan kivasti”, niin hiihtokilpailuissa olin aina häntäpäässä. Mielikuvaharjoittelusta se ei kyllä jäänyt kiinni: suorituksen aikana kuvittelin itseni sulavaliikkeiseksi latujen valtiattareksi, jota oikeaoppisesti polvia joustamalla aikaansaadut pitkät ja rytmikkäät potkut siivittivät pitkiin liukuihin. Todellisuudessa kirkkaanpunaiseen kokovartalosukkaan puettu habitukseni oli varmaan hyvin toisenlainen kuin kuvitelmissani: töksöttelin eteenpäin jäykillä polvilla ja hiihtämistä suurempi osa kierrosajasta kului ladun reunalla suksi pystyssä lumikökköjä pohjista irti veistellen. Pystynkin hyvin samastumaan Marjo Matikaisen epätoivoon Oberstdorfissa – tosin Matikaisen ”Havuja perkele” tuotti hieman paremman lopputuloksen kuin omat manaukseni kautta aikojen. 

  Vaikka sain minä kerran hiihtokisoista mitalinkin! Pronssinen killutin ripustettiin kaulaani kisassa, jossa oli kolme osanottajaa.




Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »