Nro 1-2016
Luokittelu: Lappi ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Ruokailu, majoitus ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Revontultentie, Ylitornio, Mellajärvi, Pahka-ateljee Urho Kangas, nokipannukahvit, kotimuseo, maatila

Revontultentie


Pahkataitelija Urho Kangas kuoli kolmisen vuotta sitten, mutta hänen elämäntyönsä on edelleen matkailijoiden ihasteltavissa. Kuvat: Markku Kangas

Pahka kertoo tarinoita

Ylitornion Mellajärvellä pahka herää eloon. Pahkataiteilija Urho Kankaan ateljeessa sadat pahkataideteokset kertovat jo edesmenneen kansantaiteilijan elämäntyöstä.


  Urho Kangas puhui pahkojen kieltä. Hänellä oli ainutlaatuinen tapa nähdä pahkoissa hahmoja, jotka hän sitten auttoi esiin, antoi niille elämän. Kangas muokkasi luonnosta keräämiään pahkoja vain sen verran, että niiden olemus tuli myös muiden silmin nähdyksi ja ymmärretyksi. 

Taiteilija luojan armosta

  Vuonna 1931 syntynyt Urho Kangas viehättyi pahkasta jo lapsena. Ensimmäisen pahkatyönsä, kapustan, hän vuoli 10-vuotiaana. Sittemmin kirvesmiehenä ja maanviljelijänä toiminut Kangas teki savotoilta keräämistään pahkoista erilaisia tarve-esineitä, joita myi lisätienestinä. 



  Syntyi pöytiä, lamppuja ja huonekaluryhmiä niin omaan käyttöön kuin myyntiin, mutta pikkuhiljaa pahkoista alkoi syntyä myös taide-esineitä: eläin- ja ihmishahmoja, niistä rakkaimpana erilaiset lintuhahmot. Moni pöllö, käki ja varis olisi kenties ikuisiksi ajoiksi jäänyt puun kylkeen jököttämään, ellei Urho Kangas olisi sattunut paikalle ja kuullut niiden kertoman tarinan. Tarinat Kangas usein liitti teosten yhteyteen niin, että pahkaiset olennot heräsivät kuin eloon.

  Pahkan käsittelijänä Urho Kangas oli täysin itse oppinut. Tai ei aivan: elämän korkeakoulussa paras ja ainoa opettaja oli luontoäiti.

  – Luontoäitiä parempaa muovaajaa ei ole olemassakhaan, siksi miekhään en ole sen kansa kilpasille alkanu. Mitä ny vähän autelu, tuonu niinko paremin esile, on Urho Kangas itse sanonut.

Ateljee aidossa maalaisympäristössä

  Urho Kangas kuoli kolmisen vuotta sitten, mutta hänen taiteensa perintö elää Ylitorniolla Kankaan kotona, jossa tilaa jatkaa hänen poikansa Markku perheineen. Kotitilan yhteydessä sijaitsee Pahka-ateljee Urho Kangas, jossa taiteilijan elämäntyö on matkailijoiden ihasteltavissa. 



  – Isälle lupasimme, että paikka pidetään auki. Täällä meitä elelee kolme sukupolvea, ja kaikki teemme osamme ateljeen hyväksi. Tämä on koko perheen juttu, Markku Kangas kertoo.



  Pahka-ateljee sijaitsee tilan pihapiirissä, erillisessä hirsirakennuksessa, jossa erilaisia pahkahahmoja tarinoineen on kaikkialla. Vaikka tilat eivät ole suuren suuret, ateljeehen otetaan vierailulle ennakkoon sovittuna myös ryhmiä. Isompi ryhmä jaetaan kahtia: toinen puolikas ryhmästä tutustuu ateljeehen, toinen nauttii kodassa nokipannukahveja ja saa myös kierrellä tilalla ja tutustua sen eläimiin sekä Urho Kankaan kotimuseoon, jossa on näytillä yli 200 vanhaa esinettä. Kangas on kerännyt kokoelmiinsa mm. entisajan maidonkäsittelylaitteet, sota-ajan paperiköyden sekä tiilentekolaitteen. Talon väki on koko ajan paikalla, ja ulkona käyskentelevät hevoset, koirat ja kissat tekevät mielellään tuttavuutta vieraiden kanssa. Kesäisin laitumella laiduntavat talon lehmät ja vasikat, joten maalaismiljööstä voi nauttia vaikka pidempäänkin.



  – Täällä saa rauhassa kierrellä tilalla ja katsella ympärilleen. Ateljeessa kerromme isäni Urhon kertomien tarinoiden mukaisesti mm. Tenttu-Hermannin ja Emman vaikeuksista vihillä käynnin jälkeen sekä Kuppari-Kreetan erityistaidoista. Lemminkäisen olemus on varsinkin naisväen mieleen, Markku Kangas kertoo.




http://www.pahka-ateljee.com

Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »