Nro 1-2016
Luokittelu: Lappi ;  Alue-esittelyt ;  Aina ; 
Avainsanat: Revontultentie, Northernlightsroute, Tornionjoki, Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio, Enontekiö, Kilpisjärvi, Haaparanta, Karesuando, Pajala, Storfjord, Yykeänperä, Tromssa, meänkieli

Revontultentie


Retkeilijöitä Kolmen valtakunnan rajapyykkillä. Kuva: Riikka Holopainen

Rajatonta yhteenkuuluvuutta Revontultentiellä

Perämereltä Norjanmerelle johdattava Revontultentie alkaa Tornionlaaksosta ja päättyy Norjan upeisiin vuonomaisemiin. Kokonaispituudeltaan reitti on noin 620 km, ja nimensä mukaisesti revontulet ovat yleisiä koko alueella.


  Kolmen maan alueella kulkeva ainutlaatuinen matkailutie on Suomen, Ruotsin ja Norjan tiehallintojen sekä Tornionlaakson Neuvoston yhteistyön tulos. Suomenkielisen nimen lisäksi Revontultentie tunnetaan nimillä Northern Lights Route, Norrskensvägen, Nordlysvegen ja Guovssahastitgeaidnu

 
Kuva: Tornionlaakson Neuvosto
  Tornionjoen molemmilla puolilla kulkeva Revontultentie alkaa Suomessa Torniosta ja lähtee pohjoista kohti pitkin valtatietä 21 / E8. Neljän tuulen tienäkin tunnettu reitti kulkee Ylitornion, Pellon, Kolarin, Muonion sekä Enontekiön Kaaresuvannon ja Kilpisjärven kautta Norjan rajalle. Matkan varrella on Suomen maanteiden korkein kohta, Muotkatakka


Kilpisjärven rannalla kohoaa 1029 metriä korkea Saana. Kuva: Katri Niskanen
  Tornionjoen länsipuolella rinnakkaisreitti alkaa Ruotsin Haaparannalta ja kulkee valtatietä 99 pitkin Karesuandoon. Tiet yhtyvät Suomen Kaaresuvannnossa, josta matka jatkuu kohti Kilpisjärveä. Suomen ja Norjan välinen raja ylitetään asumattomassa tunturimaastossa. Norjan puolella Revontultentie kulkee Storfjordin ja idyllisen Yykeänperän eli Skibotnin kylän kautta päätepisteeseen, Tromssan kansainväliseen metropoliin.


Retkeilijöitä Norjan Lyngenvuonolla. Kuva: Pirkka Aalto
 Revontultentie on vilkkaassa käytössä myös toisinpäin, sillä Suomen Lappiin tulee vuosittain paljon matkailijoita Pohjois-Norjan kautta. 

Luontevaa rajankäyntiä

  Revontultentiellä Suomen ja Ruotsin yhteinen historia ja kulttuuri on vahvasti aistittavissa. Rajankäynti on oleellinen osa alueen identiteettiä, ja kulttuurillinen ja sosiaalinen yhteys on tiivis. Kummallakin puolella rajaa kuulee puhuttavan ”meänkieltä”, jolla Ruotsissa on jopa virallisen vähemmistökielen status. Vasta noin 30 kilometrin päässä rajalta ruotsi muuttuu pääkieleksi. 


Haparanda Classic Car Motormeet. Vastarannalla Alatornion kirkko. Kuva: HaparandaTornio matkailutoimisto
  Kaksoiskaupunki Tornio-Haaparanta on loistava esimerkki maiden ainutlaatuisesta ja hyvin toimivasta yhteistyöstä. Alueen yhteistä historiaa esitellään muun muassa Tornionlaakson maakuntamuseossa

  Tornionjoen yli kulkee kuusi siltaa, jotka mahdollistavat sujuvan liikenteen maiden välillä. Paikallisten Väyläksi kutsuma joki tarjoaa oivat kalastusmahdollisuudet niin tornionjokisille kuin matkailijoille. 

Upeita maisemia

  Revontultentien varrella vesistöjen lisäksi maisemaa muovaavat puustoiset vaarat ja karun kauniit tunturit. Tornionjoki on Euroopan pisin vapaana virtaava joki, ja sen kuohut ovat komeimmillaan Kukkolankoskella ja Ruotsin Kukkolaforsenilla. Arvokasta kulttuurimaisemaa voi ihailla Lapin vanhimman matkailukohteen, Aavasaksan laelta. 

  Revontultentiellä Napapiiri ylitetään Pellon kunnan Juoksengin kylän kohdalla. Jokivartta myötäilevä tieosuus Pellosta Kolariin on maisemallisesti erittäin kaunis, ja sitä kutsutaan Väylänvarren lohitieksi. 

  Ruotsin Pajala on puolestaan mielenkiintoinen sekoitus lestadiolaisuutta sekä ruotsalaista, suomalaista ja saamelaista kulttuuria. 

  Upea Pallas-Yllästunturin kansallispuisto sijaitsee Metsä-Lapin ja Tunturi-Lapin jylhien maisemien rajamailla. Samoilla seuduilla vanha peräpohjolainen maanviljelykulttuuri muuttuu pohjoiseksi poronhoitokulttuuriksi. Kolarin kunnan tärkein matkailukohde, matkailukeskus Ylläs, sijaitsee kansallispuiston portilla. Puisto levittäytyy myös Muonion, Kittilän ja Enontekiön kuntien alueelle, aina Kilpisjärvelle asti.

  Muonion kirkko muistuttaa Lapin historiasta – se on yksi harvoista rakennuksista, jota ei poltettu Lapin sodan aikana. Lapin sodasta kertoo myös Enontekiöllä sijaitseva museoalue Järämä

Elämyksiä ja eksotiikkaa

  Revontultentiellä voi kokea Lapin kahdeksan vuodenaikaa. Puhdas, kaunis luonto tarjoaa vapautta ja oivan mahdollisuuden hiljentymiseen. Seikkailunhaluisille tarjolla on runsaasti aktiviteetteja koskenlaskusta erilaisiin safareihin. Matkailupalveluja on tarjolla niin kuntataajamissa kuin muuallakin reitin varrella.


Koskenlaskua Kukkolaforsenilla. Kuva: HaparandaTornio matkailutoimisto
  Lappi on tulvillaan mystiikkaa ja eksotiikka. Sitä tarjoaa alueella vahvana elävä perinteinen saamelainen elinkeinoelämä ja kulttuuri. Sekään ei tunne valtakunnanrajoja, onhan Saamenmaakin, Sápmi, rajaton. 

  Revontultentiellä kulkiessa voi suomen, ruotsin ja norjan kielen lisäksi kuulla vähemmistökieliä, kuten meänkieltä, saamea ja kveeninkieltä. Norjan kveenit, Jäämeren rannikolle 1700- ja 1800-luvuilla muuttaneiden suomalaisten jälkeläiset, muistuttavat osuvasti yhteisestä historiastamme. 



http://www.northernlightsroute.com

Tekstin kirjoittiEeva Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »