Lieksassa arvostetaan perinteitä mutta eletään vahvasti myös tätä päivää. Vientimarkkinoille kaupungissa tuotetaan niin kartonkeja, liimapuu-, saha- ja höylätavaraa kuin kumi- ja muovituotteita. Lieksalaisia tuotteita löytyy monesta suomalaiskodistakin, sillä suositut Aino- ja Reino-tossut valmistetaan Lieksassa.
Koskien kuohua ja koskematonta salomaata
Kolin maisemat ovat houkutelleet matkailijoita jo yli sata vuotta sitten. Kolin kansallispuistoon suuntautuva retki kannattaa aloittaa luontokeskus Ukosta, josta saa hyviä vinkkejä retken suunnitteluun. Tutustumisen arvoinen on myös kylän keskustassa sijaitseva Kolin Ryynänen, jonka punamultaisten hirsirakennusten muodostamassa pihapiirissä on tunnelmallinen kahvila, luhtiaittoja sekä alueen vanhaa esineistöä ja valokuvia esittelevä kotiseutumuseo.
Ruunaan kosket ovat parhaimmillaan keväisi. Kuva: Asko Saarelainen Rajaseudun kuohuvista koskista voi nauttia Ruunaan retkeilyalueen läpi virtaavalla Lieksanjoella. Koskenlaskua joella voi harrastaa koko kesän, joskin keväisin kosken virtaus ja sen antama vauhti on voimakkaimmillaan. Ruunaan kosket välijärvineen ovat myös virkistyskalastajien ja koskimelojien suosiossa. Retkeilyalueella käy vuosittain peräti 80 000 vierailijaa.
Vauhdikasta menoa Ruunaalla. Kuva: Asko Saarelainen Ruunaan aluetta voi ihastella myös patikkapoluilta tai retkeilyalueen korkeimmalla paikalla sijaitsevasta Huuhkajanvaaran näkötornista.
Ruunaan luonnonsuojelualueen koskemattomat salomaat soveltuvat hyvin ympärivuotiseen samoiluun. Alueen länsireunalla kulkeva Karhunpolku johtaa Patvinsuon kansallispuistoon, jossa on erityyppisiä soita sekä kaunis erämainen Suomujärvi upeine hiekkarantoineen. Puistossa on runsaasti merkittyjä reittejä, joiden suo- ja kosteikko-osuudet on varustettu pitkospuilla.
– Patvinsuo on kansainvälinen tutkimus- ja suojelukohde, jossa vierailee vuosittain 13 000 kävijää, kertoo Lieksan kansalaisopiston rehtori Asko Saarelainen. Hän kehuu Patvinsuota hyväksi marjaseuduksi lakkoineen ja karpaloineen.
Kulttuurimatkaajien reitillä
Monet kansanperinteen kerääjät, kuten Elias Lönnrot, ja karelianismin kauden taiteilijat Juhani Ahosta Eino Leinoon ovat kulkeneet laukkukauppiaiden viitoittamaa reittiä Lieksasta kohti Venäjän Karjalaa. Vanhan kulttuurimatkaajien reitin varrella sijaitsee nykyäänkin monta mielenkiintoista kulttuurikohdetta. Reitti kulkee Kolilta Pielisen rantaa pitkin Vuonislahden kylään, jossa sijaitsevat Taiteilijatalo Hupeli sekä Eva Ryynäsen taitelijakoti Paateri.
Eva Ryynäsen kotitalo on yksi Paaterin näyttelykohteista. Kuva: Asko Saarelainen Lieksan keskustassa ehdoton tutustumiskohde on Pielisen museo, joka on Seurasaaren jälkeen Suomen suurin ulkomuseo. Rukajärvikeskus toimii Timitran linnan tiloissa. Sen näyttely kertoo Rukajärventiestä, joka jatkosodan aikaan toimi 14. divisioonan huoltotienä. Samassa pihapiirissä oleva Rajaperinnetalo esittelee 1200 esineen kokoelmallaan paikallista rajaperinnettä 1600-luvulta alkaen.
Vaikuttavaa musiikkia ja taidetta
Kesäisen Lieksan Vaskiviikon lisäksi korkeatasoisia musiikkiesityksiä tarjoaa ympärivuotinen Pielinen Soi -kamarimusiikkifestivaali. Taidetapahtuma käsittää lähes 40 konserttia, joiden pääpaino on kesässä. Ohjelmistoon kuuluvat niin taidenäyttelyt ja galleriakonsertit Pielisen ympäristössä, intiimit konsertit Paaterin kirkossa kuin suuren suosion saavuttaneet illalliskonsertit Kolin huipulla.
Lieksan Vaskiviikon aikana yleisö saa nauttia eri puolilla kaupunkia järjestettävistä pihasoittotapahtumista. Kuva: Asko Saarelainen Toisenlaista taidetta luodaan Lieksan Saarivaarassa sijaitsevassa Kirsikodissa, kehitysvammaisten taiteilijoiden työskentely- ja asuinyhteisössä, jonne pienillä ryhmillä on mahdollista sopia vierailukäynti. Taiteilijoiden töitä on ollut esillä mm. Kiasmassa sekä eri taidemuseoissa ja kirjastoissa ympäri Suomea.
|