Nro 5-2015
Luokittelu: Lappi ;  Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ;  Pohjois-Karjala ;  Kymenlaakso, Etelä-Karjala ;  Alue-esittelyt ;  Aina ; 
Avainsanat: Via Karelia, reittiselostus

Via Karelia


Näkymä Kolilta, Lieksasta. Kuva: Asko Saarelainen

Via Karelia kuljettaa pitkin Runon ja rajan tietä

Itärajan kuntien vuonna 1966 perustama Runon ja rajan tie on Suomen vanhin matkailutie. Kuitenkin vasta 2000-luvun alussa reitti sai kehittämishankkeen ansiosta Tiehallinnon myöntämän virallisen matkailutiestatuksen sekä tienvarsiviitoitukset. Kuuden maakunnan halki kulkevan reitin pituus on 1.080 kilometriä.


   Reitin varrella olevissa ruskeapohjaisissa kylteissä on Runon ja rajan tien RR-logo sekä teksti Via Karelia. Nimitys otettiin käyttöön vuosina 2001–2004 toimineen Runon ja rajan tien kehittämishankeen aikana, sillä hankkeen tarkoituksena oli muodostaa Suomen ja Venäjän Karjalan tasavallan matkailukohteet yhdistävä Via Karelia -kokonaisuus liitännäisreitteineen. Viitoitettu reitti noudattelee kuitenkin vain vanhaa Runon ja rajan tien reittiä.

  Hankkeen projektipäällikkönä toiminut Runon ja rajan tie ry:n toiminnanjohtaja Juha Rantalan mukaan Via Karelia -kokonaisuuteen kuuluvat myös ortodoksinen matkailu- ja pyhiinvaellusreitti Karjalan kirkkotie Heinävedeltä Ilomantsin Hattuvaaraan, Vienan Karjalassa kulkeva Ontrei Malisen kannelreitti sekä Pielisen kierros. 

  Tässä lehdessä kuljemme pitkin viitoitettua Via Kareliaa eli Runon ja rajan tietä, joka alkaa eteläisen Suomen järvimaisemista ja kulkee kohti metsäisten vaaramaisemien ja Kainuun korpien kautta Lapin tunturiseudulle. Matkan varrella tulevat tutuiksi niin ortodoksisuus, iloinen karjalaisuus kuin eri ruokaperinteetkin. Reitin varrella on nähtävissä lukuisia merkkejä sodista – onhan itärajan seutu ollut kiivasta taistelukenttää, jossa valtioiden rajoja on piirretty uudelleen. 

Kymenlaaksosta Kainuuseen

  Itärajan tuntumassa kulkeva Via Karelia johdattaa kuuden maakunnan halki. Reitti alkaa KYMENLAAKSOSTA, Virolahden Vaalimaan rajanylityspaikalta, josta lähdetään seututietä 387 pitkin kulkemaan kohti Lappeenranta. Tie kulkee Miehikkälän poikki, vaikka varsinaisen kuntakeskuksen kautta se ei kuljekaan. Alueen historiasta kertova Salpakeskus koostuu Virolahden Bunkkerimuseosta ja Miehikkälän Salpalinja-museosta. 


Miehikkälän Salpalinja-museon estekivilinja. Kuva: Eila Manninen.
 Seututie 387:n varrella siirrytään ETELÄ-KARJALAN alueelle. Tien varrella sijaitsee Lappeenrantaan kuuluva Ylämaa, jossa voi ihailla spektroliitin ja muiden jalokivien säihkettä.



Suomen vanhin, vuodelta 1785 oleva ortodoksikirkko sijaitsee Lappeenrannan linnoituksen alueella. Kuva: Seppo Pelkonen
  Lappeenrannassa on monenlaista mielenkiintoista nähtävää ja tekemistä. Sieltä reitti jatkuu valtatie 6:tta pitkin Imatralle, jossa myös on runsaasti nähtävää ja koettavaa. Kuutostietä eteenpäin jatkettaessa saavutaan Rautjärvelle, jossa järjestetään mielenkiintoisia desantti-draamakierroksia. Parikkalassa kannattaa hiljentää jo ennen kuntataajamaa, sillä aina avoinna oleva, mielenkiintoinen Parikkalan Patsaspuisto on aivan reitin varrella. 

  Parikkalasta Via Karelia opasteet johdattavat edelleen kuutostietä pitkin kohti POHJOIS-KARJALAA ja Kiteen kaupunkia. Kiteen keskustaan päästään kääntymällä valtatie 6:lta seututielle 486. Samaa tietä jatketaan Tohmajärven kirkonkylään, josta reitti suuntaa valtatie 9:ää pitkin kohti Niiralan rajanylityspaikkaa. 

  Rajan tuntumasta matka jatkuu seututietä 500 pitkin kohti iloisten karjalaisten Ilomantsia, jossa kannattaa poiketa Suomen itäisimmässä kylässä, Möhkön ruukkikylässä. Ilomantsista jatketaan rajan läheisyydessä kulkevaa seututietä 522 kohti Lieksaa, jossa nähtävää on molemmin puolin Suomen 4. suurinta järveä, Pielistä. 


Herranniemen Kestikievarissa voi nauttia mm. karjalaisia perinneruokia. Tässä tarjolla graavikuhaa, lohta ja savumuikkuja. Kuva: Harri Joensuu.
Lieksasta kantatie 73 johtaa Nurmekseen, jossa on kuuluisa Bomban matkailualue. Nurmeksesta matkataan kantatietä 75 kohti KAINUUTA  ja Kuhmoa, josta on kirjoitettu runsaasti lehden edellisen numeron Tervan tie -teemassa.

Vaaramaisemista tunturiseudulle

  Seututie 912 johtaa Kuhmon Lentiiran kylän kautta Suomussalmelle, jossa on muun muassa kaikkien suomalaisten sotahistoriasta tuntema Raatteen tie. Suomussalmelta matka jatkuu valtatietä 5 pitkin ja Hossan kautta kohti POHJOIS-POHJANMAATA ja Kuusamoa, joka on tunnettu erityisesti Rukan matkailukeskuksesta. Jonkin matkaa Rukan jälkeen Via Karelian reitti kääntyy seututielle 950, suuntana LAPPI ja Salla. Sallatunturin seudun matkailupalvelut sijaitsevat reitin varrella jo ennen kunnan keskustaa. Keskustassa on muun muassa mielenkiintoinen Sota- ja jälleenrakennusajan museo. 


Maastopyöräilyä Sallan upeissa maisemissa. Kuva: Sallan kunta.
  Viimeinen osuus pitkin Via Kareliaa kulkee kantatietä 82 pitkin aina Venäjän rajalle asti. Siellä on hyvä tehdä täyskäännös, ja lähteä jälleen ajamaan kohti etelää. Jotain jäi reitin varrella vielä menomatkalla varmasti näkemättä! 




Tekstin kirjoittiEeva Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »