Tarina alkaa 1920-luvun lopun Berliinistä, aikansa viihdemaailman ja räiskyvien kabaree-esitysten keskuksesta. Samaan aikaan kun yökerhoissa ilotellaan, ulkomaailmassa poliittinen ilmapiiri kiristyy ja natsismi tekee tuloaan.
Yhteinen unelma toteutui
Musikaali palasi Rauman lavoille lähes 35 vuoden jälkeen. Teatterinjohtaja Iiris Rannion pitkäaikainen unelma Cabaret’n ohjauksesta kävi vihdoin toteen.
– Huikea klassikkomusikaali tulvii nastaa musiikkia ja loistavaa viihdettä. Toisaalta erotettavissa on ulkopuolisen arjen synkät sävyt – toimeentulo on epävarmaa, ja ihmisillä on edessään raskaita valintoja, Rannio kuvailee.
– Esitystä on ollut työstämässä erinomainen tiimi. Töitä on paiskittu ympäri vuorokauden, ja se näkyy lopputuloksessa.
Cabareen tunnelmissa Reetta Parvikko, Tanja Huotari, Jussi Virkki, Kirsi Kärnä ja Joni Kuokkanen. Kuva Harri Joensuu Cabaret on ollut pitkään myös hemaisevissa asuissa esiintyvän orkesterin kapellimestarin Perttu Suomisen haave. Hän kertoo ihastuneensa tarinaan jo nuorena nähtyään musikaalin elokuvataltioinnin.
Kabareen on jatkuttava
Yli kaksituntinen show sisältää 20 vauhdikasta ja näyttävää musiikkinumeroa. Esityksen keskipisteenä olevan Kit Kat Klubin seremoniamestaria esittävä Lauri Ketonen nauttii salaperäisestä roolistaan.
– On mahtavaa olla mukana tekemässä näin korkealentoista show’ta. Kabareen on pyörittävä, vaikka puskutraktorit hääräävät seinän takana.
Ketosen lisäksi lavalla nähdään Joni Kuokkanen eli Clifford Bradshaw, Berliinistä inspiraatiota etsivä kirjailija, jonka matka saa yllättävän käänteen häikäisevän Sally Bowlesin (Kirsi Kärnä) kiedottua kirjailijan pikkusormensa ympäri.
Musikaali, joka tulee iholle
Esityksen koreografiasta vastaava Sari Louko luonnehtii musikaalia erittäin intohimoiseksi.
– Cabaret tulee iholle ja sopii loistavasti Rauman teatterin intiimiin tilaan. Rannio kehottaa saapumaan Raumalle kauempaakin, sillä esitys ei pyöri missään muualla Suomessa.
– Musiikkinumerot ovat niin vaikuttavia, että ne saavat yhä vilunväreet kulkemaan selkäpiitäni pitkin, vaikka olenkin kuullut ne jo monen monta kertaa, hän tiivistää.
|