Nro 3-2015
Luokittelu: Uusimaa ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Kuninkaantie, Espoo, Gallen-Kallelan Museo, näyttely, Jusélius-mausoleumi, kahvila

Kuninkaantie


Akseli Gallen-Kallela noin vuonna 1907. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

Akseli Gallen-Kallela 150 
– taiteilija elämän salaisuuksien porteilla

Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) syntymästä on tänä vuonna kulunut 150 vuotta. Gallen-Kallelan Museo juhlii merkkivuotta runsaalla ja monipuolisella ohjelmistolla. 


  Gallen-Kallelan Museo toimii Espoossa Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemassa ja rakennuttamassa ateljeelinnassa, joka jo itsessään on taideteos. ”Erämaan kätköissä tahtoisin omistaa sakaraharjaisen linnan, jossa olisi torni harmaata kiveä, honka- ja tammipuuta,” unelmoi Gallen-Kallela. 

Jusélius-esitöitä ja luonnoksia

  Juhlavuonna Gallen-Kallelan Museo esittelee Jusélius-mausoleumin freskojen esitöitä ja luonnoksia. Jusélius-mausoleumi on Porissa, Käppärän hautausmaalla sijaitseva hautakappeli, jonka liikemies F. A. Jusélius rakennutti 11-vuotiaana kuolleen Sigrid-tyttärensä muistolle. Hän tilasi mausoleumiin freskomaalaukset Akseli Gallen-Kallelalta ja Pekka Haloselta

  Lapsen hautakappeli oli Gallen-Kallelalle henkilökohtainen aihe – olihan hänkin menettänyt esikoistyttärensä Marjatan. Freskot olivat kolmen vuoden suurtyö (1901–1903), josta muodostui Gallen-Kallelalle hänen uransa taiteellinen välitilinpäätös. Freskojen kuvamaailmassa hän esitti oman näkemyksensä taiteilijan tehtävästä elämän ja kuoleman kysymyksiä tulkitsevana totuudenetsijänä.

  Kiinnostava ja herkkä luonnosaineisto esitellään nyt ennennäkemättömän laajasti kahdessa näyttelyssä ja tuoreessa julkaisussa. Elämän harjulla -näyttelyn (27.4.–30.8.2015) teemoja ovat kevät, nuoruus, aikuisuus ja kaiken katoavaisuus. Syksyllä avautuvan Hävitys, tuho ja Tuonelan joella -näyttelyn (5.9.2015 - 17.1.2016) aiheita ovat elämänkaaren päätös ja maailman tuho, toisaalta elämän jatkuminen ja kasvu.

Kahvia ja elämäniloa

  Museon pihapiirissä on Gallen-Kallelan ateljeen lisäksi 1860-luvulla rakennettu puuhuvila, Villa Linudd, jossa nykyään toimii museon kahvila ja tilausravintola. Huvilan rakennuttivat Albergan kartanon omistaneet Feodor ja Amalia Kiseleff, jotka kutsuivat sitä elämänilokseen. Linuddissa vietettiin monia huolettomia kesäpäiviä ja myöhemmin Gallen-Kallelan perhe asui siinä. Tarvaspään vehreä puutarha merinäkymineen on edelleen mitä mainioin paikka pysähtyä nauttimaan luonnosta ja historiasta.


Akseli Gallen-Kallelan ateljeelinna Tarvaspää. Kuva: Gallen-Kallelan Museo / Päivi Matala
Gallen-Kallelan Museo on juhannusaattoa 19.6. lukuun ottamatta avoinna päivittäin klo 11–18.

Elämänmakuista tietoa intenetissä

  Akseli Gallen-Kallelan elämää ja arkea sata vuotta sitten voi seurata Facebook-profiilissa, jossa päivitykset perustuvat todellisiin tapahtumiin ja alkuperäisdokumentteihin. FlickR-yhteisöpalvelusivustolle on puolestaan avattu Akseli Gallen-Kallelan valokuvakokoelmasta lähes 400 kuvaa.





Tekstin kirjoittiSalla Tiainen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »