Nro 2-2015
Luokittelu: Uusimaa ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Kuninkaantie, Raasepori, EKTA, museokeskus, Helene Schjerfbeck, Jugend-Billnäs. Lindbladin talo, Blombergin talo


Porvaristalon sali. Kuva: Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo


Raaseporin historia 
herää henkiin

Tammisaaren museokeskuksessa EKTAssa aukeavat ovet niin entisaikojen elämään kuin taiteen ja muotoilun saloihinkin. Museokokonaisuus torin laidalla tarjoaa katsottavaa ja koettavaa vaikka koko päiväksi! 


  Tammisaaren museokeskuksen kokonaisuus rakentuu kolmesta rakennuksesta, Museohallista, Porvaristalosta ja Valokuvaamosta

  Museohallista pääsee perehtymään museon perusnäyttelyihin. Kaikkien aikojen Tammisaari kertoo kaupungin tarinaa aina kivikaudelta 1970-luvulle. Helene Schjerfbeckin elämä ja taide puolestaan on yksi yleisön kestosuosikeista. 

  Myös museokauppa sekä pieni ja sympaattinen EKTA-kahvila sijaitsevat Museohallissa. Kesäisin voi viivähtää suojaisalla terassilla, josta on näkymät rauhaisalle, vihannalle museopihalle. 

  Kahvilan leivosvalikoimaan kuuluu muun muassa nimikkoleivoksia, kuten siro tammenlehtiherkku, joka on leivottu museon oman kakkumuotin mukaan. Myös keväällä aukeavaan Jugend–Billnäs-näyttelyyn saadaan oma, upea Jugend-leivos.


Jugend-leivos. Kuva: Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo.
  Museokaupassa on myynnissä muun muassa tekstiilejä ja peltituotteita sekä aitoja käsitöitä. Lisäksi täältä löytyy paikallishistoriaa käsittelevää kirjallisuutta.

Vaihtuvuutta Schjerfbeck-näyttelyssä

  Helene Schjerfbeckin pysyväisnäyttely uudistuu joka vuosi. 

  – Tänä keväänä noin puolet teoksista vaihdetaan, joten uutta katseltavaa riittää taas yllin kyllin. Esillä on lisäksi ainoa Schjerfbeckin suunnittelema ryijy, kertoo museonjohtaja Dan Lindholm. Näyttelyssä valotetaan taiteilijan persoonaa monien henkilökohtaisten esineiden kautta. Nähtävissä on muun muassa hänen tauluistaankin tuttu keinutuoli ja lapsena tekemänsä luonnoskirja.


Helene Schjerfbeckin elämä ja taide -näyttely. Vasemmalla Schjerfbeckin vuodelta 1908 peräisin olevan mallin mukaan Suomen Käsityön Ystävien Olga Björklundilla kudotuttama kuvakudos. Kuva: Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo.
  Museonjohtaja suosittelee lähtemään taiteilijan jalanjäljille roolioppaan mukana. Dramatisoidut opastukset kestävät 1,5 tuntia, ja ne johdattavat matkailijat muun muassa vanhan kaupungin uumeniin. 

  Tammisaaren kaupunki ja lähialueet merkitsivät Schjerfbeckille paljon. Hänen sukujuurensa ovat täällä, ja monet hänen maisemistaan on maalattu seudulla. Auditoriossa esitetään myös mielenkiintoisia aihetta käsitteleviä elokuvia. 

Kansallisromanttista muotoilua

  EKTAn Jugend–Billnäs-näyttely tekee tutuksi nämä muotoilun kaksi käsitettä. Näyttely aukeaa 24. huhtikuuta ja jatkuu aina vuoden 2016 tammikuuhun.

  Jugend-tyyli halusi muuttaa kaiken designissa ja taisteli aidon käsityön puolesta teollisuuden massatuotantoa vastaan. Sen perusajatuksia on uuden muotokielen ja koristetyylin löytäminen vanhoiksi ja rappeutuneiksi katsottujen kertaustyylien tilalle. 

  Kansainvälisen jugendin suosituin aihe oli nainen, jonka hiukset ja vaatteet hulmusivat. Vastaavanlainen kuvasto puuttui suomalaisesta jugendista miltei kokonaan, ja meillä jugend sai kansallisromanttisia ja isänmaallisia sävyjä. Vaikutteet vahvistuivat mentäessä niin sanottuihin sortokausiin, jotka alkoivat vuonna 1899. 

  Billnäsin ruukin huonekalutuotanto alkoi 1900-luvun alkukymmenellä. Se omaksui jugendin parhaat puolet, ja tyyliä leimaavatkin hyvä käsityömäinen laatu, hieno tunnelmallinen design sekä käytännöllisyys, jotka enteilevät tulevaa funktionalismia. Amerikkalaisten mallien mukaan puolalaisesta tammesta valmistetut Billnäsin huonekalut tulivat käsitteeksi koko maassa. Huonekalujen valmistus loppui 1950-luvulla.

  EKTAn uusi näyttely antaa hyvän läpileikkauksen aikakausista ja esittelee muotoilun mielenkiintoisia helmiä. 

Kurkistus menneeseen maailmaan

  Kaksikerroksinen Porvaristalo ja sen ulkorakennusrivistö johdattavat matkailijat varakkaan 1800-luvun käsityöläisen maailmaan. Lindbladin talossa puolestaan voi tutustua 1950-luvun pienkaupunkivalokuvaajan työtiloihin. Näyttelyn perustana on tammisaarelaisen valokuvaajan Harry Holmströmin tekemä noin tuhannen esineen lahjoitus.  


Kellosepän työhuone. Kuva: Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo.
  Kävijä pääsee kurkistamaan kuvaamon ateljeehen, jonka tiloihin on kalustettu myös kauppapuoti filmeineen, kameroineen ja kuvakehyksineen. 

Koskeminen sallittu Blombergin talossa 

  Kiintoisa käyntikohde on myös Blombergin talon autenttinen miljöö. Talossa matkataan ajassa taaksepäin 1860-luvun käsityöläiskaupunkiin Tammisaareen. Matkalla saa kokea millaista oli elää aikana, jolloin sukupuoliroolit ja luokkarajat määrittivät ihmisten elämää, eikä sähköjä vielä ollut. 

  Rouva Blombergin johdolla aikamatkalaiset pääsevät tekemään porvaristalon töitä ja kotiaskareita.

  – Blombergin talossa, museoille epätavalliseen tapaan, kaikkeen saa koskea! Talossa on paljon ihmeteltävää nykyihmisille. Ryhmät voivat tilauksesta juoda paikalla oikeat pannukahvit, lupaa museojohtaja Dan Lindholm.

  Blombergin talossa järjestetään oheistoimintaa näyttelyiden tiimoilta. Lapsille on myös tarjolla mukavaa ohjelmaa ja tekemistä. 





Tekstin kirjoittiMaiju Junko


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »