Nro 1-2015
Luokittelu: Uusimaa ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Ateneum, taidemuseo, Ismo Hölttö, Tarujen kansat, Henri Cartier-Bresson


Ateneum. Kuva: Hannu Pakarinen, Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto

Vaikuttavia valokuvia 
ja tarujen kansoja Ateneumissa

Ateneumin taidemuseossa on perusnäyttelyn lisäksi keväällä suomalaisen Ismo Höltön valokuvanäyttely 1960–70-luvun Suomesta. Juhannusviikolla avautuu Suomen ja Norjan 1800–1900-lukujen vaihteen mielikuvituksen syvyyksiä tutkiva Tarujen kansat -näyttely. Vuoden lopun valokuvanäyttelyssä on ranskalaisen valokuvajournalismin isän, Henri Cartier-Bressonin vaikuttavia valokuvia.


  Vuonna 1940 syntyneen Ismo Höltön elämänmakuisissa valokuvissa 1960- ja 70-luvun suomalaiset ovat keskellä omaa elinympäristöään, niin Helsingissä kuin maaseudullakin. Herkkävaistoisena tarkkailijana ja lämpimänä humoristina valokuvaaja Hölttö välittää ihanaa ajankuvaa pienine yksityiskohtineen.

  Ateneumin viestintäpäällikkö Johanna Eiramo uskoo 10.4.–31.5. esillä olevan näyttelyn tuovan elämyksiä monille. 

 
Ismo Hölttö: Kauppatori, Suomenlinnan lauttaterminaali, Helsinki 1968
  – Valokuvat herättävät tuolla aikakaudella eläneissä varmasti monenlaisia muistoja, kun taas nykyajan poseerauksiin tottuneet nuoret saattavat ihmetellä ihmisten konstailematonta olemusta kameran edessä. Tässä näyttelyssä tullaan hymyilemään paljon, Eiramo nauraa.

Mielenkiintoinen samankaltaisuus

  Kesällä juuri ennen juhannusta Ateneumin koko toisen kerroksen valtaa Tarujen kansat -näyttely, joka kertoo kansoista, myyteistä ja tarinoista Suomen ja Norjan taiteessa 1900-luvun taitteessa. Ateneumin ja Norjan Nasjonalmuseetin yhteisnäyttelyn keskeisiä taiteilijoita ovat mm. Edvard Munch, Gerhard Munthe, Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg ja Theodor Kittelsen. Näyttelyn kuratoivat Timo Huusko ja Vibeke Waallann Hansen.

  Yhteisnäyttelyn teoksissa on havaittavissa niin temaattista kuin tyylillistä samankaltaisuutta. Suomen ja Norjan 1800–1900-lukujen vaihteen taiteessa vaikutti vahva symbolismi. Kansantarut, legendat ja luontoon liittyvät myytit synnyttivät Norjan ja Suomen taiteeseen omanlaisensa symbolistisen kuvaston, joka piti sisällään kuitenkin kaikkia koskettavia inhimillisiä piirteitä.

  – Näyttely on esillä Oslossa tammikuusta toukokuuhun, Ateneumissa siihen voi tutustua 27.9.29015 asti, kertoo Eiramo.

Näkemyksiä Wirkkalasta

  Tapio Wirkkalan syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta, ja sen kunniaksi Ateneumissa on esillä 2.6.–6.9.2015 taiteilijan tyttären, Maaria Wirkkalan kuratoima pienimuotoinen näyttely Tapio Wirkkala toisin silmin, jossa kahdeksan eturivin taiteilijaa esittää oman henkilökohtaisen näkemyksensä Suomen kansainvälisesti tunnetuimmasta muotoilijasta.

Henri Cartier-Bresson – ajoituksen mestari

  Valokuvajournalismin isäksikin luonnehdittu Henri Cartier-Bresson (1908–2004) on yksi viime vuosisadan nimekkäimmistä valokuvaajista. Ratkaisevan hetken vangitsijana tunnettu kuvaaja muistetaan erityisesti mm. Espanjan sisällissodan, Kiinan sosialistisen vallankumouksen sekä Mahatma Gandhin kuoleman tallentajana. Hän kuvasi myös Pariisin vapautusta sekä Vietnamin sotaa.

  Ateneumissa esillä oleva Cartier-Bressonin retrospektiivinen näyttely sisältää lähes 300 valokuvaa, arkistomateriaalia ja elävää kuvaa, jotka kertovat kansainvälisen valokuvataiteen klassikon tarinan.

  Näyttely järjestetään yhteistyössä pariisilaisen Magnum Photo -kuvatoimiston ja Fondation HCB:n kanssa, ja se on esillä 23.10.2015–17.1.2016.

www.ateneum.fi



Tekstin kirjoittiEeva Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »