Nro 1-2015
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Alue-esittelyt ;  Tapahtumat ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Ruokailu, majoitus ;  Museot, kirkot ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Kuninkaantie, Kaarina, Kuusisto, linnanrauniot, Kuusiston Taidekartano, Piispanpäivät, Lemun taistelu, Tuorlan planetaario, Arboretum Yltöinen

Kuninkaantie


Kuusiston linnarauniot on suosittu piknik-paikka ja arkeologinen vierailukohde. Kuva: Kaarinan kaupunki

Edelläkävijä kunnioittaa perinteitä

Kun suomalaisilta loppuvuodesta kysyttiin mielipidettä siitä, mikä on Suomessa houkuttelevin asuinpaikka, voittajaksi selviytyi merellinen Kaarina Turun kupeessa.


  Kaarinaa kuvailtiin mm. edelläkävijäksi uusien asioiden suhteen. Edelläkävijyys syntyy historian ja perinteiden kunnioittamisesta: jotta voi mennä eteenpäin, täytyy tietää, mistä on tulossa. Kaarinasta on ensimmäinen maininta asiakirjoissa jo vuodelta 1309, joten kaupungilla on paljon perinteitä, joilta ponnistaa eteenpäin.

Historia ja nykypäivä kohtaavat Kuusistossa

  Matkailijalle Kaarinan pitkä historia avautuu parhaiten Kuusiston saaressa. Piikkiönlahden rannalla sijaitsevat keskiaikaisen piispanlinnan rauniot, upea vanha kartano ja Kappelinmäen kaunis luonto polkuineen muodostavat eheän kulttuuriympäristökokonaisuuden, jossa nähtävää riittää niin luonnon, taiteen kuin historian ystäville.

  Kuusiston keskiaikainen piispanlinna rakennettiin Suomen katolisen kirkon piispojen turvapaikaksi, joka palveli piispoja uskonpuhdistukseen asti. Linna oli käytössä parin vuosisadan ajan, ja matkan varrella sitä rakennettiin, korjattiin ja laajennettiin, kunnes se purettiin kuningas Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528. Kuusiston linnanrauniot on suosittu piknik-paikka ja arkeologinen matkailukohde.

  Vuosittain järjestettävillä Piispanpäivillä historia ja nykypäivä kohtaavat, kun paikallisten käsityöläisten tuotteita myyvät Kuusiston markkinat ottavat paikkansa historiallisten raunioiden keskellä. Osa Piispanpäiviä on myös lastentapahtuma Datum in Custu, joka on saanut nimensä piispa Maunu I:n kirjeestä vuodelta 1295. Piispa päiväsi kirjeensä tekstillä "Datum in Custu", joka on ensimmäinen kirjallinen maininta Kuusistosta. Lapsille on tapahtumassa järjestetty erilaisia aktiviteetteja, kuten ratsastusta, satuja, työpajoja ja konsertteja. Piispanpäivien kirkkokonsertti ja juhlajumalanpalvelus pidetään Kuusiston kirkossa. Tänä vuonna Piispanpäivät järjestetään 15.–16.8.2015.

  Kuusiston alueen sydämenä sykkii Kuusiston kartano, joka historiansa aikana on palvellut niin piispanlinnan latokartanona kuin Ruotsin armeijan komentajan virkatalona. Nykyisin se on Kuusiston Taidekartano, jossa taiteilija Merja Markkulan kokoama monialainen taidenäyttely nähdään ensi kesänä jo kolmatta kertaa. 


Kuusiston kartano. Kuva: Kaarinan kaupunki.
  Merja Markkula kertoo, että taidekartanon tavoitteena on ollut luoda Kuusistosta paikka, jossa aikalaistaide kohtaa kulttuurihistoriallisesti ja luonnonarvoiltaan merkittävän miljöön tasavertaisena.

  – Kartano ei ole vain taiteen ripustuspaikka, vaan historiallinen kartanomiljöö ja ainutlaatuinen luonto muodostavat kokonaisuuden, joka tarjoaa elämyksen kaikille aisteille, Markkula sanoo.  

  Kahtena aikaisempana kesänä näyttelyn teemana on ollut vesi, ja ensi kesänä käsitellään aikaa.

  Taidekartanolla järjestetään myös työpajoja ja tapahtumia. Sen kahvilassa on tarjolla artesaanileipomuksia ja maatilajäätelöä. "Taide kuuluu kaikille" -konseptin mukaisesti sisäänpääsy ja taiteilijoiden osallistuminen ovat maksuttomia. Taidekartano on avoinna 18.6.–24.8.2015 torstaista maanantaihin klo 12–18.

Lemun taistelun maisemissa

  Ruotsin ja Venäjän välinen Suomen sota (1808–1809) on jättänyt jälkensä myös Kaarinaan, Kaarinan Lemunniemessä nimittäin käytiin kaksipäiväinen Lemun taistelu. Sodan seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Vuonna 2008 Vänrikki Stoolin tarinoihinkin päätyneestä taistelusta tuli kuluneeksi 200 vuotta, minkä muistoksi Lemun taistelun muistolehtoon pystytettiin muistomerkki. Se mukailee Runebergin runon kuolevaa soturia. 


Kuvanveistäjä Heidi Limnellin teos Kuoleva soturi. Kuva: Juha Haanpää.
  Muistolehdon läheisyydessä Ala-Lemun kartanoalueella alueen historiallisia arvoja säilyttää Piispanrannan juhla- ja kokouskartano. 1500-luvulla perustetun kartanon nykyisen päärakennuksen ja pihapiirin talliin rakennetut ravintolatilat toimivat niin kokousten kuin juhlien näyttämöinä, ja tarjolla on lisäksi myös pienempiä kokoustiloja sekä majoitusta.

  Meren rannalla sijaitseva kartano onkin mitä parhain miljöö kokouksille, sillä historiallinen ympäristö ruokkii mielikuvitusta ja inspiroi. Kokouspäivän hiet pestään pois rantasaunassa – paikalla, jossa uskotaan sijainneen Suomen ensimmäinen venesatama jo 1300-luvulla.

Kasveista katse tähtitaivaalle

  Luonnon ihmeisiin ihastuneille Kaarina tarjoaa hämmästeltävää niin ruohonjuuritasolla kuin ylemmissä sfääreissä. Piikkiössä sijaitseva Tuorlan planetaario esittelee tähtitaivaan ilmiöitä elokuvien, esitelmien ja muiden ohjelmanumeroiden avulla. Havainnollisten, koko perheelle sopivien elokuvien avulla avaruuden ja tähtien salat aukeavat ehkä hieman helpommin, ja observatoriokierroksella päästään tutustumaan teleskooppeihin ja muihin avaruuden tutkimuksessa käytettäviin laitteisiin. 


Arboretumin kukkaloistoa. Kuva: Kaarinan kaupunki.
  MTT:n Arboretum Yltöinen puolestaan tutustuttaa alueella koti- ja ulkomaisiin kasveihin. Noin 10 hehtaarin alueella on nähtävillä yli 200 lajia, lajiketta tai muotoa yli 300 vuotta vanhoista männyistä yli nelimetrisiin alppiruusuihin. Laajalla alueella riittää nähtävää, tuoksuteltavaa ja ihasteltavaa. Alueella kulkeminen on helppoa merkittyjä, erimittaisia polkuja pitkin. Lyhyin reitti on 200 metrin mittainen ja pisin, 1,2 kilometrin reitti kuljettaa koko alueen läpi.

www.vistikaarina.fi





Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »