Nro 1-2015
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Alue-esittelyt ;  Aina ; 
Avainsanat: Kuninkaantie, Turku, Viipuri, historia, matkailutie

Tässä numerossa Kuninkaantie osa 1: Turku - Perniö


Kuninkaantie lienee syntynyt alkujaan ratsupoluksi Turun ja Viipurin linnojen välille. Turun linnan kuva: Turun kaupunki.

Itä ja länsi kohtaavat
Kuninkaantiellä

Kuninkaantie on Suomen ensimmäinen virallinen matkailutie. Tie kulkee eteläisen rannikon mielenkiintoisimpien kulttuuriseutujen halki.


  Kuninkaantie liitti aikoinaan Ruotsin suurvallan läntiset ja itäiset osat toisiinsa. Tie tunnettiin muun muassa nimillä Suuri rantatie ja Alinen Viipurintie. Vanhimmat kirjalliset tiedot tiestä ovat vuodelta 1385, mutta reitin oletetaan syntyneen ratsupoluksi Turun ja Viipurin linnojen välille jo 1200-luvun lopulla. Siihen aikaan tärkeimmät kylät sijaitsivat lounaisten ja eteläisten jokisuiden lähellä, ja oli luonnollista ratsastaa kylästä kylään seudulla, jossa oli mahdollista majoittua ja ruokailla. 1400-luvun alussa reitin varrelle oli jo rakennettu matkantekoa helpottavia siltoja, ja viimeistään 1500-luvulla tie oli ajettavissa jo ajoneuvoillakin.

Palveluja matkustavaisille

  Kuninkaantie tarjosi vaihtoehdon purjehdukselle, joka oli pitkään yleisin matkustustapa Turun ja Viipurin välillä. Maitse kuljettiin erityisesti talviaikaan tai kun merellä oli uhkaa merirosvoista tai vihollislaivastoista. Kuninkaantie palveli verollepanosta ja lainkäytöstä vastannutta hallintoa sekä armeijan joukkoja. Se helpotti myös kirkon yhteydenpitoa seurakuntiin.

  Tien varrelle syntyi kartanoita, maatiloja, majataloja, krouveja ja kestikievareita, ja jokaisella tien varren talolla oli velvollisuus huolehtia omasta tieosuudestaan. Kestikievareiden tehtävänä oli tarjota ruokaa, juomaa, yösijaa sekä kyyti seuraavaan kievariin, ja myös tien varrella sijaitsevat maatalot saivat lisätuloja matkalaisten huoltamisesta. Ruotsin kuninkaat ja Venäjän tsaarit majoitettiin kuitenkin mahtavien aatelissukujen kartanolinnoihin, jotka sijaitsevat yleensä rauhallisella paikalla, kauempana tiestä. 

 
Wiurilan kartanon päärakennus Halikossa. Kuva: Lauri Hollmén
  1700–1800-luvulla tie oli tärkeä Länsi-Euroopan ja Pietarin yhdistävä kansainvälinen väylä.

Päätiestä matkailutieksi

  Vielä 1930-luvulla Turusta Helsinkiin johtanut päätie noudatti perinteistä tielinjaa, jossa Salon jälkeen käännyttiin etelään reitin kulkiessa mäkistä tietä Perniön kautta kohti Helsinkiä. Sen jälkeen tielinjauksia on oikaistu tälläkin osuudella, ja vanha Kuninkaantie kulkee enimmäkseen näiden nykyaikaisten pääteiden tuntumassa. 


Katulyhtyjä Turun jokirannassa. Kuva: Esko Keski-Oja.
  1900-luvun alussa valmistunut rautatie noudattelee edelleen vanhan tien reittiä. Niinpä rantaradalla voi nähdä junan ikkunasta historiallisen Kuninkaantien monin paikoin jopa lähietäisyydeltä.

  Kuninkaantiestä tuli Suomen ensimmäinen matkailutie vuonna 1997, ja reitti Turusta Vaalimaalle viitoitettiin virallisilla ruskeavalkoisilla matkailutiekylteillä. Viitoitus ei vastaa kaikilta osin tien alkuperäistä reittiä yksityisteiden ja käytöstä poistuneiden tieosuuksien vuoksi, mutta noin 80 % tiestä on edelleen yleisenä tienä.

  Tielaitos on suojellut Kuninkaantiellä museokohteina kolme siltaa ja kaksi tieosuutta. Halikon, Espoon kartanon, Savukosken ja Salmen siltojen lisäksi reitin varrella on toki monia muitakin vanhoja siltoja kauniine ympäristöineen. Suojellut tieosuudet ovat kilometrin mittainen Fagervikin tie Inkoossa sekä 35,2 km Tallimäki–Virojoki-maantie Vehkalahden ja Virolahden alueella. Kaikki museokohteet on viitoitettu erityisellä nähtävyysmerkillä ja niihin liittyy levähdysalue, joissa on nelikielinen kohteen historiaa esittelevä opastetaulu.

  Kuninkaantie on idän ja lännen kohtaamisesta on syntynyt ainutlaatuinen kulttuurien yhdistelmä, jonka aarteistoon on tänä päivänä helppo tutustua. Reitin varrella olevat keskiaikaiset kirkot, upeat kartanot, maalaukselliset ruukkikylät sekä viehättävät satamakaupungit ja kylät kertovat Kuninkaantien rikkaasta historiasta.

Lähde: C.J Gardberg ja Kaj Dahl: Kuninkaantie, Keuruu 1991, Otava

Tässä numerossa esillä on Kuninkaantien osuus Turusta Salon Perniöön.





Tekstin kirjoittiEeva Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »