Nro 4-2014
Luokittelu: Savo ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Vihreän kullan kulttuuritie, Punkaharju, harjutie, Punkaharjun puulajipuisto, Metsäntutkimuslaitos, Salpalinja. Savonlinnan seutu


Punkaharjun harjuja. Kuva: Kruunupuisto

Punkaharjun kansallismaisemissa

Punkaharju on ollut kansainvälisesti tunnettu matkailukohde jo yli kahdensadan vuoden ajan. Se on yksi Suomen kansallismaisemista, ja jylhien mäntyjen välistä aukeavat kauniit järvinäkymät ovat edelleen alueen suurin vetonaula.


Historian jälkiä ja kulttuurikohteita

  Punkaharjun 7 kilometriä pitkä harjualue syntyi viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten. Alueella on nähtävä merkkejä luonnonhistoriasta: jääkauden väistymisestä, maaperän muodostumisesta, kasvillisuuden muutoksista ja Saimaan vedenkorkeuden vaihteluista.

  1500-luvulla Punkaharjun kautta kulki kiviaidoin reunustettu Viipuri–Savonlinna-tie, jota on vielä jäljellä opastetauluin varustettuna Valtionhotellin länsi- ja lounaispuolella. Harjualueella on useita arvokkaita puurakennuksia sekä 1700-, 1800- ja 1900-luvun puolustusvarustuksia.

  Punkaharjulla voi tutustua niin asutuksen, metsänkäytön, maisemakäsityksen, suurvaltapolitiikan kuin matkailun vaiheisiin. Alueen kulttuurihistoria ulottuu kivikauden asutuksesta Ruotsi-Suomen ja Venäjän rajamaaksi ja edelleen Aleksanteri I:n ajan aukeasta ja kasketusta harjuselänteestä maamme tunnetuimmaksi kansallismaisemaksi.


Punkaharjun maisemiin voi tutustua myös pyöräillen. Kuva: Punkaharjun Lomakeskus
  Harjua pitkin kulkevalla historiallisella harjutiellä voi aistia Punkaharjun kauneuden. Luonnonystävällä on mahdollisuus nauttia alueen maisemista merkityillä reiteillä tai harjulla risteilevillä viitoitetuilla poluilla, jotka yhdistävät alueen kohteita.

Punkaharjun puulajipuisto

  Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus- ja puulajipuisto sijaitsee Laukansaaressa, Luston ja Punkaharjun vanhan rautatieaseman vieressä. Punkaharjun tutkimuspuisto käsittää noin 150 hehtaarin alueen, ja tavoitteena on ollut koota puistoon kaikki havupuulajit, joiden voidaan odottaa menestyvän Punkaharjun olosuhteissa, sekä kaikki kotimaiset lehtipuulajit. Tällä hetkellä puistossa on 134 eri lajia ja erikoismuotoa.

  Puistossa on puusuvuittain yhtenäisiä alueita, jolloin on helppo vertailla saman suvun eri lajeja keskenään. Havupuusuvuista puistossa on omat alueensa pihdoille (Abies), kuusille (Picea), männyille (Pinus), lehtikuusille (Larix) ja tuijille (Thuja). Puiston länsireunassa on oma alueensa lehtipuille. Puiston esitetaulut kertovat eri puusuvuista ja -lajeista sekä kotimaisten puulajien erikoismuodoista.

Salpalinja

  Punkaharju sijaitsee vanhalla rajaseudulla ja on kuulunut vuoroin Ruotsille ja Venäjälle. Itsenäistymisen jälkeen Suomessa varauduttiin Neuvosto-Venäjän mahdolliseen hyökkäykseen, ja rajan tuntumaan rakennettiin Suomenlahdelta Sallaan asti ulottuva puolustuslinja, joka tunnetaan nimellä Salpalinja. Punkaharjun luonnonsuojelualueella Salpalinjan rakennelmia oli Kuikonniemessä ja Mustaniemessä. Valtaosa rakenteista on täytetty ja siivottu pois, mutta Kuikonniemessä sijainneet juoksuhauta ja korsu entisöitiin vuosina 2001–2003, ja ne ovat avoinna yleisölle.

  Punkaharju on osa Savonlinnan tunnettua matkailuseutua ja vuodesta 2013 lähtien myös osa Savonlinnan kaupunkia. Vuosi toisensa jälkeen ihmiset palaavat vetovoimaiselle matkailualueelle nauttimaan vireän ja omaleimaisen alueen tarjoamista mahdollisuuksista.

www.visitpunkaharju.fi



Tekstin kirjoittiEeva Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »