Nro 3-2014
Luokittelu: Pirkanmaa, Häme ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Kesä ; 
Avainsanat: Taikayöntie, Urjala, Väinö Linnan reitti, Täällä Pohjantähden alla, kulttuuri, tutustumiskierros


Kuvat: Eija Haapalainen

Väinö Linnan reitillä

Kirjailija, akateemikko Väinö Linna (20.12.1920.–21.4.1992) syntyi ja eli elämänsä 18 ensimmäistä vuotta Urjalassa. 25 kilometrin pituinen Väinö Linnan reitti polveilee luonnonkauniissa Urjalassa ja vie kulkijansa tutustumiskierrokselle kirjailijan ja hänen teoksensa Täällä Pohjantähden alla maisemiin.


  Väinö Linna julkaisi Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogiansa vuosina 1959–1962. Teoksen elinvoima, sen inhimillisyys ja yhteiskunnallinen vaikutus ovat poikkeuksellisen suuria. Se on osoittautunut kirjallisena taideteoksena tyhjentymättömäksi aarreaitaksi, josta aina uudet sukupolvet haluavat tehdä oman tulkintansa.

Vaikutteita Urjalasta ja urjalalaisista

   Väinö Linna on itse myöntänyt, että hänen kasvuympäristönsä ja romaanitrilogian maiseman välillä on selviä yhteyksiä. Myös teoksen henkilöiden kieli, elämäntavat ja yhteiskunnallinen tausta ovat paljolti samanlaisia kuin Urjalassa. Suoranaisia esikuvia ei henkilöillä kuitenkaan ole Urjalassa tai missään muuallakaan. Pentinkulma sai asukkaansa, kun kirjailija yhdisti elämänkokemuksensa ja omien havaintojensa kuulemiensa tarinoiden perusteella piirteitä eri henkilöistä.

   Väinö Linnan reitin on perustanut Urjalan kunta yhteistyössä Väinö Linnan seuran kanssa. Reitin 12 tutustumiskohdetta voi kiertää itsenäisesti reittiopasta ja kohteissa olevia opastetauluja hyväksi käyttäen.

  Väinö Linna oli itse mukana reitin kierrosten suunnittelussa ja opasti alkuvuosina itse lukijansa reitin kohteille. Tänäkin päivänä reitin opastukset perustuvat pitkälti Linnan itsensä opastuksiin. Opastuksista vastaa Urjalan seudun matkaoppaat.

1. Väinö Linnan syntymäkodin paikka Linnantie 16

   Vihtori Linna avioitui Maria Nymanin kanssa vuonna 1907, ja heille syntyi kymmenen lasta, joista Väinö oli seitsemäs. Vihtori Linnan rakentaman kodin pihapiiriin kuului ajan tavan mukaan useita ulkorakennuksia ja isän ammatin vaatima teurasvaja. Isä kuoli Väinön ollessa 8-vuotias. Talo myytiin taloudellisista vaikeuksista johtuen, ja Maria Linna muutti lapsineen Linnan suvulle kuuluneeseen torppaan. Syntymäkodista on jäljellä vain kivijalka.

2. Honkolan kartano Vahostentie 28

   Honkolan Kartanon nykyinen päärakennus, ns. Kivimuuri, on vuodelta 1830. Romaanin kartano on Honkolan kartano sijaintinsa ja kartanomiljöönsä puolesta, mutta ihmiset ja tapahtumat ovat kuviteltuja. Kartano ei muuten ole yleinen käyntikohde, mutta pihapiiriin pääsee tutustumaan oppaan kanssa.

3. Kankaanpäänmäen puolustuslinnake
Torpparintie 32

   Kankaanpäänmäen linnake oli osa linnoiteketjua, jonka venäläiset rakensivat Suomeen I maailmansodan aikana. Museovirasto kunnosti vuonna 2002 Honkolan linnoitusalueen Väinö Linnan reitin kohteeksi. Linnake kuuluu muinaismuistolain suojelemiin sotamuistomerkkeihin.

4. Työväentalon kivijalka Torpparintie 21

   Työväenyhdistys Honkolan Voiman talo on Pohjantähti-trilogian keskeisempiä paikkoja. Rakennuksessa ei ollut enää toimintaa Väinö Linnan aikana. Työväenyhdistyksen talo rakennettiin vuonna 1908 ja se tuhoutui 1950–60-luvulla.

5. Honkolan koulu halkivahantie 561

   Väinö Linnan reittikohteena on myös Honkolan kansakoulu, jossa Väinö Linna kävi koulua vuosina 1929–1933. Koulusta on jäljellä kivijalka. Kansakoululaitoksen kehitys oli yksi Väinö Linnan kuvaaman aikakauden merkkitapahtumia.

6. Palokunnantalo Patetuntie 29



   Vuonna 1914 Honkolan vapaaehtoiselle palokunnalle rakennettiin oma kokoontumistila, jossa kokoontuivat palokunnan ja kartanon väen lisäksi ympäristön eri yhdistykset ja perhekunnat, ja vielä 1960-luvun lopulla siellä näytettiin elokuvia. Taloa on vuosien mittaan kunnostettu talkoovoimin, ja se jatkaa elämäänsä näyttelytilana. Väinö Linnan teoksessa palokunnantalo on toiminut Pentinkulman työväentalon esikuvana. Palokunnantalo on aoinna yleisölle heinäkuun ilman pääsymaksua.

7. Itteellisen pirtti
Patetuntie 92



   Ittelisen pirtissä asui vuodesta 1905 lähtien kivityömies Oskari Simola perheineen, ja perheen tytär Alli asui synnyinkodissaan 1980-lvun lopulle saakka toimien isänsä lailla ammatinharjoittajana. Itteellisen pirtti pihapiireineen on harvinaisen hyvin säilynyt esimerkki Honkolan kylän 1900-luvun alun aikaisesta asutuksesta. Pääsymaksullinen kohde on avoinna yleisölle juhannusviikolla, Pentinkulmanpäivien aikaan sekä opastettujen kierrosten yhteydessä.

8. Koskelan torppa Patetuntie 170



   1850-luvulla kartanon torpaksi rakennettu Tupa-Mikkola on kunnostettu reittikohteeksi talkoovoimin. Tupa-Mikkola on mitoiltaan aivan samankokoinen kuin Koskelan torppa Pohjantähti-trilogiassa, joten siitä tuli Väinö Linnan reitin Koskelan torppa. Torpassa järjestetään kesänäyttelyitä. Pääsymaksullinen kohde on avoinna yleisöllejuhannusviikolla, Pentikulman päivien aikaan sekä opastettujen kierrosten yhteydessä.

9. Pappila Vahostentie 114

   Urjalan pappila sijaitsee Kortejärven pohjoisrannalla paikalla. Pappilan uusrenessanssia edustava päärakennus on vuodelta 1986, ja se on nykyisin Honkolan kartanon omistuksessa. Väinö Linna on käynyt rippikoulunsa pappilan väentuvassa. Pappila ei ole yleinen käyntikohde.

10. Kirkko Urjalantie 12

   Urjalan kirkko on tiekirkko ja yleisölle avoinna kesäkuukausina. Muulloin kirkkoon on mahdollista päästä opastetuilla reittikierroksilla.

11. Säätiötalo Urjalantie 9

   Korkealla mäellä, viistosti kirkkoa vastapäätä sijaitsevaa Urjalan Säätiötaloa pidetään esikuvana Pohjantähti-trilogian kunnallistalolle. Säätiötalo ei ole yleinen käyntikohde.

12. Väinö Linnan työhuone Urjalan kirjasto, Tampereentie 4

   Akateemikko Väinö Linnan pitkäaikaisen työhuoneen koko irtaimisto on lahjoitettu Urjalan kirjastoon, jonne on rakennettu tarkka jäljennös Linnan Tampereen Hämeenpuiston kodin työhuoneesta. Lahjoitukseen kuuluu kalustuksen ohella muun muassa kirjailijan henkilökohtainen yli 700 nidettä sisältävä kirjakokoelma sekä alkuperäinen Olivetti-kirjoituskone. Näyttely on avoinna yleisölle kirjaston aukioloaikoina sekä opastetuilla kierroksilla.



Tekstin kirjoitti


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »