Nro 1-2014
Luokittelu: Pirkanmaa, Häme ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Mänttä-Vilppula, Serlachius-museot, Göstan laajennus, Taidemuseo Gösta, arkkitehtikilpailu, Gustaf-museo, dramatisoidut kierrokset, Rapukartano



Serlachius-museoissa
uusi
ja vanha kohtaavat

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö laajentaa Mäntässä sijaitsevaa taidemuseo Göstaa kertaheitolla 5000 neliömetrin verran. Uuden museorakennuksen avajaisia vietetään kesällä 2014.


  Laajennos toteutettiin arkkitehtuurikilpailun avulla. Matkailijoita hemmotellaan jatkossa modernin taiteen näyttelyillä, parhaimmilla suomalaisen keittiön antimilla ja elämyskierroksilla.

  – Taidemuseo Göstan tilat viisinkertaistuvat laajennoksen myötä, Päivi Viherkoski Serlachius-museoista kertoo.

   – Järjestimme hankkeen tiimoilta vuonna 2011 Suomen kaikkien aikojen suurimman kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun, johon tuli yhteensä 579 kilpailuehdotusta ympäri maailmaa. Tämä on maassamme ennätyksellisen paljon. Kilpailun kautta etsimme uudelle rakennukselle suunnittelijoita, ja sitä kautta voittajaksi valikoitui barcelonalaisarkkitehtitoimisto MX_SI:n suunnittelijakolmikko Boris Bezan, Héctor Mendoza ja Mara Partida. Heidät palkittiin hiljattain myös Espanjan kansainvälisellä arkkitehtuuripalkinnolla.

Puuta sen olla pitää

  Göstan laajennoksessa on paraikaa käynnissä sisätilojen rakentaminen. Yleisölle ovet aukeavat 14.6.2014. Suomessa on oltu viime vuosina todella huolissaan julkisesta puurakentamisesta. Göstan uudisrakennus on loistava esimerkki siitä, miten kauniisti puu taipuu rakennusmateriaalina suurempiinkin kokonaisuuksiin. Uudesta museorakennuksesta löytyy muutamia mielenkiintoisia rakenteellisia seikkoja, kuten kantavana mutta myös ulkonäköä rytmittävänä osana toimivat 106 liimapuukehää, joista kukin koostuu viidestä palkista.


Havainnekuva valmistuvasta Expo-hallista. Kuva: Serlachius-museot
Julkisivua hallitsevat suuret lasipinnat, jotka peilaavat upeasti historiallista, englantilaistyyppistä kartanonpuistoa. Lasin ohella julkisivussa on käytetty hienosahattua kuusilautaa.

  – Lisärakennuksen suunnittelu tällaiseen vanhaan kartanomiljööseen oli suorastaan huikea haaste. Ja siinä on mielestäni onnistuttu loistavasti, Viherkoski toteaa iloisena.

Vanhaa ja uutta


  Gösta Serlachiuksen aikoinaan rakennuttamassa kartanossa toimiva vanha taidemuseo jää edelleen palvelemaan uudisosan rinnalle. Uudisosaan tulee kolme erikokoista salia, joista suurin kohoaa 11 metrin korkeuteen. Uusiin tiloihin on luvassa mittavia nykytaiteen näyttelyitä.



– Kartanon puolella tullaan jatkossakin näkemään omia kokoelmiamme, kuten suomalaisen kultakauden taiteen merkkiteoksia. Mahdollisuuksien mukaan siellä esitellään lisäksi meidän hienoa, Suomessa aika harvinaista vanhan eurooppalaisen taiteen kokoelmaa, Viherkoski huomauttaa.

  Laajennoksen myötä museo saa myös uudet, hyvät konservointitilat sekä oman konservaattorin. Uudisrakennukseen tulee juhlasali, joka toimii erilaisten tapahtumien ja juhlien näyttämönä.

  – Palvelutarjontamme laajenee huomattavasti. Saamme ison museokaupan sekä ravintolan, jota luotsaamaan tulee sellaisia suomalaisia huippukokkeja kuin Pekka Terävä ja Henry Tikkanen.

Herraskartanosta erämaamiljööseen


  Serlachius-museot eivät jätä vierailijaa kylmäksi. Tarjonta on hätkähdyttävän monipuolista. Gustaf-museon dramatisoidut kierrokset, joilla paperipatruuna G. A. Serlachiuksen ja metsäteollisuuden vaiherikkaat käänteet heräävät eloon, avaavat jännittävän näköalan maamme lähihistoriaan. Paperipaikkakunnan elämänmenoon ennen ja nyt voi kurkistaa niin ikään hauskoilla, vuorovaikutteisilla opaskierroksilla. Ohjelma sopii hyvin myös ulkomaalaisille vierailijoille, sillä opastusta on tarjolla eri kielillä.


Serlachius-museo Gustaf valmistui vuonna 1934, ja se toimi vuoteen 1986 G.A. Serlachius Osakeyhtiön pääkonttorina. Valkoisena talonakin tunnettu rakennus sijaitsee aivan Mäntän keskustassa, Koskelanlammen rannalla. Kuva: Serlachius-museot.
   Kansallismaisemista innoituksensa saaneet kotimaiset taideaarteet tekevät vahvan vaikutuksen, kun niitä pääsee ihailemaan paikan päällä Göstassa. Kartanon ympäristö tarjoaa puolestaan ainutlaatuisia virkistysmahdollisuuksia matkailuryhmille.

  – Käytössämme on viereinen Taavetinsaari, jossa voi samoilla pitkin metsiä, ja nauttia vaikka nokipannukahvit, Viherkoski vinkkaa. – Saman veden äärellä sijaitsee ainutlaatuinen erämaakartano, Rapukartano, jonne pääsee venekyydillä parissakymmenessä minuutissa. Siellä voidaan jatkaa vaikkapa hyvän ruuan parissa esim. rapukesteillä ja päälle vielä saunoa ja yöpyä.


Rapukartano
Päivi Viherkosken mielestä tämän parempaa kokonaisuutta on vaikeata kuvitella.

  – Tässä on mukana niin suomalaisille kuin ulkomaisillekin vieraille tärkeät elementit: hyvä ruoka, puhdas luonto sekä museoalueen aivan upea kulttuurihistoriallinen tarjonta kansallisaarteineen. Näistä ja muista palveluistamme räätälöimme sitten ryhmän toiveiden mukaisen paketin, lupaa Viherkoski.



Tekstin kirjoittiIrmeli Kojonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »