Nro 1-2014
Luokittelu: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Museot, kirkot ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Pohjanlahden Rantatie, Raahe, Vanha Raahe, Kari Karjalainen, Pakkahuoneen museo, Kruunumakasiinimuseo, Wanha Herra, Ruiskuhuone, Natura 200 -verkosto, saaristo, Laivakankaan kultakaivos, tuulipuisto, Rautaruukki


Raahe ja museoranta. Kuva: Kirsti Vähäkangas

Raahe – matkailijan kultakaivos

Raahe tarjoaa ainutlaatuisen Natura 2000 -saaristonsa ja historiallisen puukaupunkinsa vastapainoksi huipputekniikkaa: terästä, kultaa ja energiaa!


  Raahessa saa hengähtää, kurkistaa vanhoille pihoille ja aistia meren tuoksuja. Oman erikoisleimansa antaa uuteen keskustaan kiinteästi nivoutuva Vanha Raahe. Se on yksi parhaiten säilyneistä suomalaisista 1800-luvun puukaupungeista. Kaupungin historia ulottuu kuitenkin aina vuoteen 1649, jolloin kreivi Pietari Brahe perusti nimeänsä kantavan kaupungin. Ajan mittaan Raahesta on kehittynyt merkittävä satama-, koulu- ja teollisuuskaupunki.

Elävä kaupunginosa

   – Vanha Raahe ei ole museoalue, vaan elävä, virkeä ja värikäs kaupunginosa. Se kertoo asuinrakentamisen vuosisataisista vaiheista ja antaa historiallista syvyyttä nykyaikaiselle teräksen ja tietotekniikan kaupungille, kaupunginjohtaja Kari Karjalainen luonnehtii.

  Vanhan Raahen säilyttämispäätös on vuodelta 1977, ja sittemmin alueella on korjattu satakunta päärakennusta. Yhteensä kaupunginosassa on noin 150 vanhaa asuintaloa ja 200 talousrakennusta.

Tutustu Wanhaan Herraan

   Raahessa sijaitsee useita mielenkiintoisia käyntikohteita. Pakkahuoneen museo on erikoistunut purjelaivakauden esineistöön ja kirkkoveistoksiin. Kruununmakasiinimuseossa puolestaan esitellään poimintoja raahelaisesta elämänmenosta aina esihistoriasta nykypäivään asti. Raahen museon luultavasti kuuluisin nähtävyys, maailman vanhin säilynyt sukelluspuku Wanha Herra.


Wanha Herra on tätä nykyä ihmeteltävänä Kruununmakasiinin sukellusosastolla. Kuva: Leena Harju

  Museon läheisyydessä kesäturisteja palvelee kahvila Ruiskuhuone.

  – Museorannassa on kesällä vilkasta. Tarjolla on ilmaisia vierasvenepaikkoja, melontavälinevuokrausta ja -opastusta, uimaranta ja paljon muuta oheistoimintaa. Rannasta lähtevät myös yleisölle tarkoitetut saaristoristeilyt.

Suojeltu saaristo lumoaa

   Raahen edustan saaristo kuuluu Natura 2000 -verkostoon linnustonsa, kasvillisuutensa ja luontotyyppinsä perusteella. Raahen saaristo onkin ainoa merkittävä saaristo Kalajoen Rahjan ja Oulunsalon välisellä alueella.

  – Saaristoa ovat muovanneet maankohoaminen ja varhaiset elinkeinot, kuten laidunnus, kalastus ja merenkulku. Koko alue on maisemallisesti arvokas kokonaisuus. Tutustumisen arvoisia ovat niin rannikon lähellä olevat metsäsaaret kuin avomeren pienet luodotkin.

Saaristo tarjoaa virkistyskäyttöä kaikkina vuodenaikoina.

– Veneily- ja melontaretket ovat suosittuja, moniin saariin on veneelläkin helppo rantautua. Marjastus ja sienestys ovat jokamiehenoikeuksien nojalla sallittuja. Talvisin saaristossa ulkoilee väkeä hiihtäen, kävellen ja luistellen, Karjalainen luettelee.

Halleja bongaamaan

   Raahen saarilla on värikäs historia ja värikkäitä ovat nimetkin.

Yhteen kasvaneet saaret on kastettu Ämmä-Äijäksi, Iso-Kraaselissa matkailijaa tervehtii käärmekuusi – metsäkuusen harvinainen muoto. Konikarilla puolestaan pääsee kurkistamaan kaunista lehtometsää; eteläkärjen hiekkaranta ja pohjoispuolen kuiva niitty ovat nekin saaren arvokasta maisemaa.


Taskun saari on yksi retkeilijöiden suosikkikohteista Raahen saaristossa. Kuva: Harri Hemmilä
  Suosittuja retkikohteita ovat myös aikoinaan kalastajien tukikohtana toiminut Tasku, runsaslajinen Smitti ja vaikkapa kivikkoinen Ulkopauha.

  – Raahen saaristo voi ylpeillä upealla flooralla ja faunalla. Saaristossamme elää rikas vesi- ja rantalinnusto. Arvokkaimpia pesimispaikkoja ovat vähäkasvuiset ja puuttomat riutat, kuten Selkämatala ja Kallanriutta.

  Merkittävimmät kalalajit ovat siika, ahven, taimen, lohi ja hauki.

  – Vesialueillamme esiintyy myös rauhoitettuja, sympaattisia harmaahylkeitä eli halleja. Karvanvaihtoaikaan keväällä ja alkukesällä niitä voi havaita lepäilemässä ulkoluodoilla.

Terästä, kultaa ja energiaa

  Teollisuuskaupunki Raahe tarjoaa mielenkiintoisia teemoja myös modernista tekniikasta kiinnostuneille matkailijoille. Kaupunki tunnetaan paitsi Laivakankaan kultakaivoksistaan myös panostuksestaan uusiutuvaan energiaan.

   – Rannikkokaupungin ehtymätön luonnonvara on tuuli. Paraikaa onkin käynnissä iso, neljän tuulivoimalan hanke. Tuulipuistosta tullee vierailukohde myös matkailijoille, kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kirjaa.

  Rautaruukin Raahen tehdas on Pohjoismaiden suurin ja Suomen ainoa, joka käyttää valmistuksessa masuuneja. Raudanvalmistuksen saloihin ja masuunin pienoismalliin pääsee kukistamaan myös Kruununmakasiinin museotiloissa.Rautaruukin terästehtaan sijoittuminen juuri Raaheen on pitkälti presidentti Urho Kekkosen ansiota. Kaupunki onkin muistanut maanisää komealla näköispatsaalla. Rantapuistoon, arvokkaan Raatihuoneen kupeeseen sijoitetun Kekkos-patsaan on veistänyt kuvanveistäjä, kuvataiteilija Matti Peltokangas.



Tekstin kirjoittiMaiju Junko


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »