Nro 1-2014
Luokittelu: Pohjanmaa ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Pohjanlahden Rantatie, 7 Sillan Saaristo, Pietarsaari, Nanoq, arktinen museo, Pentti Kronqvist, Uusikaarlepyy, Kuddnäs, Zacharias Topelius, Kruunupyy, Torgare, Luoto, Bjärgas-museo, Tyynelän Tontut, Tonttu- ja Nukkemuseo, Pedersöre, Fagerbacka, karjamaja

7 Sillan Saaristo


Pietarsaarella sijaitseva arktinen museo Nanoq koostuu monista rakennuksista sekä Pentti Kronqvistin naparetkiltään keräämästä esineistöstä.

Houkuttelevaa historiaa,
       kiinnostavaa
          kansanperinnettä

7 Sillan Saariston historiakohteet kiinnostavat kaikenikäisiä. Topeliuksen lapsuuskoti, arktinen museo, tonttuja, nukkeja… Voipa alueella aistia elämää vanhan karjamajan maisemissakin.


  Pietarsaaren monipuolisen museokattauksen kirsikka on arktinen museo Nanoq. Jääkarhua grönlannin kielellä tarkoittavan museon laaja kokoelma on täynnä toinen toistaan jännittävämpiä kertomuksia. Fäbodassa, seitsemän kilometriä Pietarsaaren keskustasta sijaitseva Suomen ensimmäinen arktinen museo Nanoq on naparetkeilijä Pentti Kronqvistin ja suuren talkoojoukon rakentama museokokonaisuus. Se on syntynyt Kronqvistin naparetkiltään keräämän esineistön ympärille.

  Päärakennuksen esikuvana on ollut pohjoisgrönlantilainen turvemaja. Esikuvansa lailla Nanoq-museo sulautuu ympäristöönsä ja mukautuu vuodenaikojen vaihteluihin. Sisätilat sen sijaan ovat kaikkien nykystandardien mukaiset.

   Alueen Karhunpesä-kylän erikoiset mökit on suureksi osaksi rakennettu vanhoista purkuhirsistä. Kiehtovia kohteita ovat myös muun muassa pyyntimaja Huippuvuorilta ja kullankaivajan mökki vaskooleineen ja huuhdontakenttineen.

  Nanoqin pysyväisnäyttelyissä voi tutustua retkikuntavarusteisiin ja arktisiin pyyntivälineisiin aina 1600-luvulta lähtien. Esillä on myös arktisen Kanadan inuiittien vuolukiviveistoksia ja muuta taidetta. Museo järjestää lisäksi vuosittain erikoisnäyttelyitä yhteistyössä sekä suomalaisten että ulkomaisten alan laitosten kanssa.

Satusedän kammarissa

  Satusetä, runoilija, kirjailija, professori – Zacharias Topeliuksen ansiot suomalaisessa yhteiskunnassa ovat kiistattomat. Kirjallisuushistorian ystävät voivat kurkistaa kirjailijan lapsuudenkotiin Kuddnäsin museossa, Uudessakaarlepyyssä. Kotimuseossa voi mietiskellä, miten Välskärin kertomusten, Maamme-kirjan, Koivu ja tähti -sadun ja tutun Varpunen jouluaamuna -sanoituksen luoja on viettänyt poikavuosiaan.



  Kuddnäsin museorakennukset näyttävät, millainen oli 1800-luvun alun vauras koti. Topeliuksen lapsuudenkoti on toiminut museona jo vuodesta 1934 lähtien. Valkoisen päärakennuksen perusnäyttely esittelee talon elämää Topeliuksen perheen aikana. Huonekalut ja esineet viestivät porvarillisesta elämäntyylistä 1800-luvun Pohjanmaalla. Keltaiseen taloon puolestaan on kalustettu Sipoon Koivuniemestä peräisin oleva Zacharias Topeliuksen kirjastohuone. Esineistö kuuluu Suomen kansallismuseolle.

Torgare – pappilamuistoja

  Torgaren pappila on vuosisatojen ajan ollut Kruunupyyn kulttuurin keskus. Nykyinen pappilarakennus on vuodelta 1796. Vanhassa navetassa sijaitsee maatalousmuseo ja renkituvassa koulumuseo. Alueen erikoisuuksia ovat myös maito- ja sotilasmuseo.


Trogaren pappilan sissämiljöökin henkii 1800-luvun aikaa. Kuva: 7 Sillan Saaristo
  Torgaren rakennukset ja pihapiiri kuvastavat selkeästi kulttuuria ja rakennustapaa vaiheessa, jolloin pappiloiden talous perustui maanviljelykseen. Rakennukset on sijoitettu kahteen pihapiiriin. Päärakennuksessa on symmetrinen pohjakaava keskeissaleineen. Pihapiirissä on 1840-luvun renkitupa, mankelitupa ja kivinavetta.

  Kruunupyyn suuri empirepuukirkko tapuleineen hallitsee maisemaa. Kirkonseutu edustaa perinteistä pohjalaista jokivarsiasutuksen keskusta. Kirkko ympäristöineen ja Torgaren pappila ovatkin päässeet valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle.

Lelu- ja tonttutaivas

  Bjärgas-museo keskellä Luotoa tarjoaa kesäkävijöille näyttelyitä ja tapahtumia. Bjärgasissa on esillä muun muassa lelu- ja sotanäyttely sekä tekninen näyttely. Museossa voi ihastella myös naisten koreiluun ja elämän juhliin liittyvää esineistöä sekä Luodon kylien pienoismalleja.

  Uudessakaarlepyyssä pääsee pistäytymään ainutlaatuiseen Tonttu- ja Nukkemuseoon sekä Tonttupuotiin. Museoalueella toimii työpaja, jossa järjestetään näyttelyitä sekä kursseja. Esillä on kattava valikoima tonttuja, nukkeja ja vanhoja joulukoristeita. Matkailija voi tutustua myös vieraspuutarhaan, nauttia laadukkaasta nukketeatterista tai seurata sepän töitä pajassa.

  Luodon Tyynelän Tonttukylä tarjoaa unohtumattoman tunnelmointiretken 1700-luvun pihapiiriin. Tonttulassa seikkailevat Tyynelän Tontut, joita on mahdollisuus ostaa kotiin vietäväksi.

Karjamajat elävät

  Pedersören Fagerbackan karjamajalla voi aistia vuosisatojen takaista henkeä. Karjamajakulttuurilla on pitkät perinteet Pohjoismaiden historiassa. Kauimmaisia luonnonniittyjä laidunnettiin kesäaikana ja säästettiin näin kotipuolen maita. Pedersöressä on tallennettu ansiokkaasti karjamajapaikkojen perinteitä.



  Fagerbackan alueella on nykyään viisi tupaa, kaksi navettaa, kolme latoa, maakellari, kolme kaivoa ja lähes 200 metriä vanhanajan risuaitaa. Useimmissa rakennuksissa on autenttinen sisustus. Karjamaja-alue on suosittu retkeilykohde: yli 2 000 vieraskäyntiä vuosittain.

  Fagerbacka-yhdistys järjestää vuosittain kesäjuhlan, jossa esitetään ohjelmaa ja esitellään vanhanajan työtapoja.



Tekstin kirjoittiMaiju Junko


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »