Nro 5-2013
Luokittelu: Pohjanmaa ;  Alue-esittelyt ;  Luontokohteet ;  Aina ; 
Avainsanat: Pohjanlahden Rantatie, Merenkurkun saariston maailmanperintöalue, Valassaaret, Mikkelinsaaren, Rönnskäret, Björköby, Raippaluoto, Kummelskäret, Moikipää, Fäliskär, Saltkaret. De Geer -moreenit


Näkymä harvinaisten pyykkilautamoreenien (De Geer -moreenit) muodostamista laajoista kentistä on sykähdyttävä. Kuva: Seppo Lammi

Näe ja koe maailmanperintö

Merenkurkun maailmanperintöalueen valoisilla, karuilla karikoilla pääsee ainutlaatuisella tavalla kosketuksiin luonnon kanssa.


  Merenkurkun saaristossa merituuli kuljettaa arjen kiireet ja murheet kauas horisonttiin avautuvalle meren aavalle. Historia ja nykyhetki kietoutuvat yhteen mielenkiintoisella tavalla Merenkurkussa, jossa tekemistä, näkemistä ja kokemista riittää ympäri vuoden.

Korvaamattomia kokemuksia

  Ainutlaatuinen ja kiehtova saaristoluonto on näkemisen arvoinen mihin vuodenaikaan tahansa. Keväällä ja kesällä alue on lintubongarin unelma: Merenkurkun matala saaristo useine karikkoineen on monille vesilintulajeille paratiisi hyvine ravinnonhankinta- ja pesintämahdollisuuksineen. Merenkurkku onkin bongarille ohittamaton kohde, sillä alue on luonnollinen muuttoreitti vuosittain noin 300 000 – 400 000 linnulle, jotka muuttavat pohjoiseen tai luoteeseen kohti jäämerta sekä Suomen, Ruotsin ja Norjan tunturialueita.


Kurki on saanut saaliksi ahvenen. Kuva: Ari Valkola
  Merenkurkun saariston merkittävimmät lintualueet ovat Valassaaret, Mikkelinsaaret ja Rönnskäret, joissa tapaa esimerkiksi riskilän, ruokin ja pilkkasiiven. Myös merikotka on alueella tavallinen näky, ja Suomessa uhanalainen lapasotkakin pesii Merenkurkun alueella.

Kajakilla keskelle elämyksiä

  Merenkurkku on rauhallisen ja suojaisan sisäsaaristonsa ansiosta Suomen parhaita melontapaikkoja. Kajakissa lähes merenpinnan tasolla istuessa voi todella tuntea olevansa osa ympäröivää meriluontoa. Erityisesti Björköbyn ja Raippaluodon välisellä vesialueella meloja voi seikkailla fladojen ja kapeiden salmien labyrintissä. Kokeneemmat retkimelojat voivat koetella taitojaan ulkosaariston ja suurten saarten välisillä selillä.

  Myös kalastuksesta kiinnostuneiden kannattaa suunnata vieheineen Merenkurkkuun, sillä alueen hyvien olosuhteiden vuoksi siellä esiintyy 40–50 kalalajia. Fladat ja kluuvijärvet houkuttelevat erityisesti haukia, ahvenia ja särkikaloja kutemaan. Merenkurkkua kutsutaan haukiparatiisiksi, sillä laji voi alueella hyvin, ja se on helposti kalastajan tavoitettavissa. Talvella Merenkurkku houkuttelee ahvenenpilkkijöitä läheltä ja kaukaa. Raippaluodon sillasta on tullut suosittu paikka silakanlitkaukseen.

Maailmanperintöä risteillen

  Merenkurkun saaristolla on rikas ja hyvin säilynyt kulttuurihistoria, vaikka maankohoamisen vuoksi saaristo on melko nuori. Alueella on kuitenkin monia mielenkiintoisia koko perheen kohteita, esimerkiksi ulkosaaristossa sijaitseva Mikkelinsaarten Kummelskäret ja Moikipää, joissa kummassakin on toiminut merivartioasema, tai Rönnskäretin Fäliskär, jossa on vanhoja luotsirakennuksia sekä komea puinen pooki. Valassaarista on tullut suosittu kohde, sillä sen kaunis majakka viehättää vierailijoita. Majakan on muuten suunnitellut sama toimisto, joka myöhemmin suunnitteli Eiffel-tornin.

  Niin ikään ulkosaaristossa, Svedjehamnin vanhan kalasataman kupeessa sijaitseva näköalatorni Saltkaret on kiehtova vierailukohde. Tummaksi tervattu torni kohoaa 20 metrin korkeuteen maailmanperintöalueen moreeniselänteellä, ja sen huipulta avautuu sykähdyttävä näkymä harvinaisten pyykkilautamoreenien (De Geer -moreenit) muodostamille laajoille kentille.


Raippaluodon silta. Kuva: Tuija Warén
Näkemisen arvoinen on myös Mustasaaressa sijaitseva Suomen pisin silta, Raippaluodon silta, joka yli kilometrin mitassaan yhdistää saariston mantereeseen.

  Eniten maailmanperintöalueesta saa irti osaavan oppaan johdolla. Eri puolilta Merenkurkun saaristoa tehdään opastettuja maailmanperintöristeilyjä, joilla saa aidon kosketuksen alueen erikoispiirteisiin ja historiaan. Tarjolla on sekä lyhyitä, tiiviitä opastuksia että koko päivän kestäviä retkiä.

Muuttuva maailmanperintö

  Vaikka kalastus, lintubongaus tai melonta ei kiehtoisikaan, Merenkurkun saaristoon kannattaa lähteä jo pelkästään sen uskomattoman hienon luonnon vuoksi, joka maailmanperintöalueella on karun kaunista, ja jota leimaa kiven ja veden saumaton liitto: merestä kohoavat kohti taivasta karikot ja kivirykelmät, joista osassa on vielä hyvin näkyvissä jäljet, joita jopa kolmen kilometrin paksuinen jää on piirtänyt.

  Merenkurkku liitettiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2006 siksi, että alueella jääkauden jälkeinen maankohoamisilmiö tulee parhaiten esille koko maailmassa, ja sillä on siksi erityisen suuri yleismaailmallinen merkitys. Merenkurkussa maa kohoaa kahdeksan millimetrin eli yhden neliökilometrin vuosivauhtia, mikä tarkoittaa 80 Vaasan torin kokoista aluetta vuoden aikana. Yhdessä Ruotsin Korkean rannikon kanssa Merenkurkku muodostaa yhteisen maailmanperintöalueen.

  Maankohoamisen takia Merenkurkun kasvillisuus ja eläimistö muuttuvat jatkuvasti, ja laakeassa maisemassa muutokset myös näkyvät nopeasti: uusia saaria kohoaa merestä, kun taas toiset laajenevat ja liittyvät yhteen. Jääkauden jäljet ovat Merenkurkussa joka päivä konkreettisesti läsnä, ja muistuttavat meitä siitä, että maailmalla on tarjota meille ainutlaatuinen perintö. Perintö, joka elää.



Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »