Nro 5-2013
Luokittelu: Pohjanmaa ;  Alue-esittelyt ;  Tapahtumat ;  Nähtävyydet ;  Teatterit, orkesterit ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Pohjanlahden Rantatie, Närpiö, tomaatti, punainen kulta, tomaattikarnevaalit, kirkkotalli, koulusoittokunta, kesäteatteri, Öjskogsparken, Kraft



Närpiö – punaisen kullan kaupunki

Pohjanlahden rannikkokuntiin lukeutuvaa Närpiötä ei suotta kutsuta puutarhakaupungiksi. Tämän pikkukaupungin ympärillä sijaitsee sekä monia idyllisiä kyliä puutarhoineen että laajoja kasvihuoneviljelyksiä.


  Närpiö erottuu muista myös monikulttuurisuudellaan: täällä puhutaan 30 eri kieltä ja kunnan asukkaat ovat kotoisin 35 eri maasta.

   – Närpiötä onkin pidetty maahanmuuttajien integroitumisen malliesimerkkinä, kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist toteaa.

  Närpiölle ominaisinta lienee yritteliäisyys. Se näkyy myös maamme alimpana työttömyysprosenttina, joka vuonna 2012 oli vain 3,1 %. Reilun 9000 asukkaan kaupungista löytyy yhteensä 400 pienyritystä, jotka toimivat pienteollisuuden ja kaupan alan ohella mm. rakennus- ja metallialalla.

   – Närpiö on omavarainen työpaikkojen suhteen, Lindqvist kertoo tyytyväisenä.

   Paraikaa kaupungin keskustassa on käynnissä alueen laajin rakennushanke, yli 4500 neliömetrin kokoinen rakennuskompleksi, joka tulee sisältämään hotellin, ravintolan ja kulttuurisalin ohella erilaisia liikkeitä ja palveluja.

Kesäiset tomaattikarnevaalit

   Suurimpia työllistäjiä ovat laajat kasvihuoneviljelmät, joissa tuotetaan yli kolmannes kotimaisista kurkuista sekä valtaosa kotimaisista tomaateista. Kesäisin Närpiössä vietetäänkin tomaattikarnevaaleja, jonka keskipisteessä on luonnollisesti Närpiön ”punainen kulta” eli tomaatti. Kaksipäiväisen tapahtuman aikana liikenteeltä suljettua keskustan pääkatua komistaa maailman pisin tomaattipöytä, joka notkuu paikallisia tuotteita. Tomaattikarnevaaleilla pääsee nauttimaan myös kulttuurien kirjosta, perinteisestä markkinahumusta sekä värikkäistä musiikki- ja tanssiesityksistä.

150 kirkkotallia

   Närpiölle on EU-rahoituksella tehty oma kulttuuriympäristöohjelma, jonka avulla pyritään kehittämään keinoja alueen ainutlaatuisten kulttuuriympäristöjen säilyttämiseksi. Yksi harvinaisuus on aivan keskustan läheisyydessä sijaitseva Närpiön keskiaikainen kivikirkko historiallisine kirkkomiljöineen.

   Kirkon vanhin osa on peräisin vuodelta 1435, ja sitä on laajennettu useaan otteeseen. Kirkon alttaritaulu on vuodelta 1803, ja se on maalannut 1700-luvun lopun tunnetuin ruotsalainen kirkkomaalari Per Hörberg. Kirkossa on säilynyt kuusi hautakiveä 1600-luvulta. Sakaristo on tilava ja kuuluu vanhoine sisustuksineen ja tauluineen maamme tyylikkäimpiin.



   Kirkolle johtavaa tietä reunustavat pitkät kirkkotallien rivistöt, joihin pitkän matkan päästä tullut kirkkoväki ennen vanhaan jätti hevosensa kirkkoon tullessaan. Hevoset talutettiin sisään talliin, ja pitkät räystäät suojasivat puolestaan rekiä ja kärryjä sateelta tai tuiskulta.

   Kirkkotalleja oli enimmillään lähes 350, mutta edelleen niitä on jäljellä noin 150. Vanhimmat säilyneistä kirkkotalleista ovat 1700-luvun lopulta. Kirkkotallit ovat hävinneet muualta Suomesta lähes kokonaan.

   Närpiön arvokkaaseen kirkkomiljööseen kuuluvat myös 1880-luvulla rakennettu lainamakasiini sekä 1700-luvun pitäjäntupa.

Koulusoittokunnan tahdissa Euroopan estradeille

   Hans-Erik Lindqvist kertoo, että Närpiössä ollaan avoimen kiinnostuneita niin kotimaisista kuin ulkomaisistakin kulttuurimuodoista.

   – Paikallisen kulttuuritarjonnan tukipylväinä toimii useita yhdistyksiä ja organisaatioita. Suomen tunnetuimpiin soittokuntiin lukeutuva Närpiön koulusoittokunta on tehnyt merkityksellistä työtä puhallinmusiikin kehittämiseksi maassamme, Lindqvist toteaa. Soittokunnassa on 110 nuorta muusikkoa ja noin 40 paraatityttöä.

   Närpiön koulusoittokunnalla on ollut perinteisesti vahvat yhteydet ulkomaille. Paraatitytöt, marssimuodostelmat ja puhallinorkesterifestivaalit rantautuivat Suomeen juuri Närpiön koulusoittokunnan johdolla. Nykyistä sinfonista puhallinohjelmistoa, samoin kuin modernia ulkona esitettävää viihdemusiikkia, on hankittu ohjelmistoon Norjasta, Hollannista ja USA:sta. Tähän mennessä soittokunta on ollut kiertueella 16 maassa ja osallistunut useisiin festivaaleihin ympäri Eurooppaa. Soittokunnan Big Band on esiintynyt myös USA:ssa. Närpiön koulusoittokunta on julkaissut neljä levyä.
Soittokunta on myös järjestänyt useita show-tapahtumia. Näitä ovat olleet Waterloo Show 2001, Eurovishow 2002, Big Bang Show 2003, Show Up! 2005, Exploshow 2007, Shower Power 2010 sekä Humorshow 2013.

Teatteria ja urheilua

   Ensi vuonna 50 vuotta täyttävän Närpiön teatterin esityksiä kokoonnutaan kesäisin seuraamaan Öjskogsparkeniin. Kesäteatterin ensimmäinen näytelmä oli Suomen sodasta 1808–09 kertova kronikka Då sommaren brann. Vuonna 1966 Öjskogsparkeniin valmistui yli 400-paikkainen pyörivä katsomo, ja silloin näytelmänä oli Ralf Långbackan ohjaama Högt bland Saarijärvis moar. Vuosien mittaan näyttämöllä on esitetty lähes 30 eri näytelmää.

   – Vireässä kaupungissa löytyy myös liikuntamahdollisuuksia, Lindqvist kertoo. – Meillä on laaja liikuntapaikkaverkosto, johon kuuluvat muun muassa uimahalli, jäähalli, nykyaikainen urheilukenttä, tenniskentät, tekonurmikenttä, jalkapallohalli, keilailuhalli, sisäampumarata sekä Susivuoren vapaa-aikakeskus.

  Närpiössä jalkapallo on suosittu urheilulaji, ja Kraftin kotiottelut keräävätkin II-divisioonan suurimpia yleisömääriä Suomessa. Talvisaikaan Susivuoren vapaa-aikakeskus tarjoaa kuntoilijoille vaihtelevan latuverkoston, muun muassa 7,5 km valaistua latua. Susivuorelta lähtee myös eripituisia vaellusreittejä. Lisäksi alueella on vastavalmistunut sauna sekä uintimahdollisuudet. Näkötornista pääsee ihailemaan alueen luonnonkauniita maisemia.



Tekstin kirjoittiIrmeli Kojonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »