Nro 3-2013
Luokittelu: Pohjois-Karjala ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Ruokailu, majoitus ;  Museot, kirkot ;  Ostokset, käsityöt, lahjatavarat ;  Aina ; 
Avainsanat: Sininen Tie, Tohmajärvi, NIirala, Minimotel, huoneistohotelli Joki, lintuvesi, Sääperi, Peijonniemenlahti, Jänisjoki, melonta, Puun Sielu, Galleria Savipaja, pitäjänmuseo, Nymanin talo, koti- ja apteekkimuseo, Jouhkolan Hovi, Gabriel Wallenius, Maiju Lassila, August Alexander Järnefelt, Karl Lennart Oesch, Eino Sormunen, Ambrosius, Siiri "Äitee" Rantanen, Seppo Räty, Katri Helena


Kuutamokalastusta Jänisjoella. Kuva: Tohmajärven kunta

Tohmajärvi
– portti Laatokalle

Aivan Venäjän rajalla sijaitseva Tohmajärvi on Sinisen Tien viimeinen Suomen puoleinen kunta: täältä Sininen Tie jatkaa kiemurteluaan Karjalan Petroskoihin ja edelleen Äänisen rannoille.


  Pohjois-Karjalan eteläosassa sijaitseva Tohmajärven Niirala on Suomen neljänneksi vilkkain rajanylityspaikka ja EU:n itäisin maaraja-asema. Venäjän läheisyys lyö leimansa Tohmajärveen, jossa rinnakkais- ja yhteiselo venäläisten kanssa on luonnollinen osa kuntalaisten elämää.

  Niiralasta tehtiin viime vuonna noin 1,5 miljoonaa rajanylitystä, mitä selittää paitsi venäläisten lisääntynyt Suomen-matkailu, myös suomalaisten kiinnostus rajan takaiseen Karjalaan. Tohmajärvi on portti Laatokalle ja Karjalaan, ja kiinnostus menetettyihin alueisiin näkyy myös Tohmajärven matkailijamäärissä. Erityisesti kesäaikaan Tohmajärvellä käy vilinä kun matkailijat ylittävät rajaa molempiin suuntiin.

Rajan läheisyys työllistää


  Raja tuo Tohmajärvelle leipää monessa muodossa, kertoo kunnanjohtaja Olli Riikonen. Venäläiset matkailijat hyödyttävät erityisesti paikallisia kauppa- ja majoitusliikkeitä, mutta myös tavaraliikenne rajan yli on vilkasta sekä rauta- että maanteitse. Valtatiet 6 ja 9 tuovat Tohmajärvelle, ja Karjalan rata sekä Onkamo–Niirala-ratayhteys tarjoavat suoran kuljetusväylän Kiinaan asti.

  Hyviä esimerkkejä lähialuematkailun positiivisesta vaikutuksesta on tuore Minimotel Tohmajärvellä sekä alkuvuodesta avattu upouusi huoneistohotelli Joki: entisen Värtsilän kunnan vanhusten palvelutalo on saanut uuden elämän nykyaikaisena ja viihtyisänä hotellina, jossa on seitsemän huoneistoa, yhteensä 28 yöpymispaikkaa. Runsas aamiainen ja päivittäiset saunavuorot sisältyvät huoneistovuokraan, ja ympäri vuorokauden avoinna oleva vastaanotto takaa perillepääsyn päivin öin.

  Tohmajärvi on asukaslukuun suhteutettuna Suomen venäläisin kunta: noin neljä prosenttia väestöstä on venäläisiä, ja kansallisuuksien yhteiselo on jo pitkään ollut Tohmajärvellä arkipäivää. Avioliittoja on solmittu rajan yli, mikä tekee yhteiselosta luonnollista. Venäläisten määrä näkyy myös palveluissa: kaikista kunnan liikkeistä saa venäjänkielistä palvelua.

Kulttuuria luonnon syleilyssä

  Luontomatkailijalle Tohmajärvi on paratiisi. Kunta jakautuu kolmeen eri maisema-alueeseen: jyrkkäilmeiseen Vaara-Karjalaan, Pohjois-Karjalan järviseutuun ja muuta seutua rehevämpään ja leudompaan Laatokan Karjalan alueeseen, jonka lehtovyöhykkeeltä löytyy mm. harvinainen ukonhattu ja monia harvinaisia perhoslajeja. Värtsilässä sijaitsevan Sääperin ja Tohmajärven Peijonniemenlahden lintuvesillä voi tavata useita harvinaisiakin lintulajeja.

  Tohmajärven kunnan sydämenä virtaa Jänisjoki, joka virtaa Tohmajärven ja Värtsilän halki aina itärajalle saakka ja laskee lopulta Venäjän puolella Laatokkaan. Jänisjoki on oivallinen melontajoki; koko reitistöön kuuluu yli 200 km melottavia joki- ja järviosuuksia.

  Tohmajärvi tarjoaa paljon vierailemisen ja näkemisen arvoisia kohteita. Kädentaitojen ja käsitöiden ystäville ehdottomia paikkoja ovat Puun Sielu -puutaidenäyttely Onkamossa ja Galleria Savipaja Petravaarassa.

  Myös historiasta kiinnostuneille Tohmajärvellä on nähtävää. Jänisjoen rannalla sijaitseva Saarion voimalaitosmuseo on Suomen vanhin säilynyt voimalaitos, jossa on alkuperäinen, vielä toimiva koneistus. Rakennus on rakennettu vanhalle myllyn paikalle, mistä muistuttaa museon pihassa oleva myllynkivi. Rakennuksen arkkitehtuuri edustaa keskieurooppalaista, uusgotiikan värittämää teollisuuden arkkitehtuuria.

  Tohmajärven pitäjänmuseon yhteydessä oleva Nymanin talo on koti- ja apteekkimuseo, jossa voi tutustua entisaikojen asumiseen ja apteekkitoimintaan – talo on aikanaan kuulunut apteekkari Nymanille, joka omisti Pohjois-Karjalan toiseksi vanhimman apteekin. Erikoisia esineitä talon kätköistä -näyttelyyn on koottu talon vintiltä löydettyjä esineitä, ja tulevana kesänä museoon avataan huussi- ja tohmajärveläistä terveydenhoitoa esittelevät näyttelyt.

  Elämyksellisen yöpymispaikan tarjoaa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa Pohjois-Karjalan hallinnollisena keskuksena toiminut Jouhkolan Hovi, joka nykyisin on korkealaatuinen majoitus-, juhla- ja kokouspaikka. ”Karjalan kuningas” Gabriel Walleniuksen tiluksilla sijaitsevassa Jouhkolan Hovissa voi yöpyä joko yksilöllisesti sisustetuissa hotellihuoneissa tai tunnelmallisissa rantamökeissä.

Merkkihenkilöiden kasvattaja

  Tohmajärvellä on pitkät perinteet kansallisten merkkihenkilöiden kasvattajana: kunnasta Suomen kartalle on ponnistanut niin kulttuurin, urheilun kuin sodankäynnin suuria nimiä. Kenties kuuluisin tohmajärveläinen on kansalliskirjailijamme, monilla kirjailijanimillä esiintynyt Maiju Lassila. Lassilan mukaan Tohmajärvellä on nimetty Maiju Lassilan tie, Maiju Lassila -sali sekä Tietäväisen koulu, ja hänen muistomerkkinsä löytyy kunnan keskuspuistosta.

  Myös Järnefeltin taiteilijasuku kytkeytyy Tohmajärveen läheisesti, sillä taiteilijaveljesten Armas, Arvid ja Eero Järnefeltin sekä Jean Sibeliuksen Aino-puolison isä August Alexander Järnefelt syntyi Tohmajärvellä vuonna 1833. Sotasankari, Suomen pelastajaksikin mainittu kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch, Mannerheimin oikea käsi ja pääesikunnan päällikkö sekä kenttäjoukkojen komentaja on hänkin kotoisin Tohmajärveltä, samoin piispat Eino Sormunen ja Ambrosius. Urheilijalegendojakin on kasvanut Tohmajärvellä: hiihtäjä Siiri ”Äitee” Rantanen ja keihäänheittäjä Seppo Räty ovat Pohjois-Karjalan kasvatteja, samoin kuin itsensä suomalaisten sydämiin laulanut Katri Helena.



Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »