Nro 2-2013
Luokittelu: Savo ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Sininen Tie, Pielavesi, Lepikon torppa, Urho Kekkonen, Mika Sivula, Pielaveden Sampo, Lampaanjoki, Kirkkosaari, Säviän kylä, Antti Ruuskanen

Savon sydämessä on hyvä asua


Lepikon torppa avattiin museoksi vuonna 1966.

Kekkosen syntymäkunta on tunnettu lentopallosta

Pielavesi on 5000 asukkaan kunta aivan Savon sydämessä. Kuntaa hallitsevat kaksi suurta järveä, Pielavesi ja Nilakka. Järvien ansiosta Pielavedellä on erittäin paljon rantaviivaa. – Rantaviivaa on peräti noin 1500 kilometriä, ja sitä kautta myös kesämökkejä noin 1600, Pielaveden kunnanjohtaja Mika Sivula kertoo.


  Matkailijalle rantaviiva ja järvet tarkoittavat monenalaisia mahdollisuuksia viihtyä luonnon parissa.

  – Järvistä kalastetaan tyypillisiä järvikaloja ja metsistä metsästetään alueelle tavallista riistaa. Ympäröivistä metsistä pääsee nauttimaan vaikkapa Urkin poloku -nimistä 25 kilometrin retkireittiä pitkin, lupaa Sivula.

  Urkin Polun maasto on Pielavedelle tyypillisesti varsin vaihtelevaa, matkalla pääsee nauttimaan niin järvistä, korkeista mäistä kuin soistakin.

  Pielavedellä voi harrastaa myös jokikalastusta. Lampaanjoki on nykyään varsin suosittu kalastuskohde, josta nousee myös haluttuja taimenta, harjusta ja kirjolohta. Jos ei halua kalastaa rannasta käsin, voi joella liikkua kanootilla tai veneellä. Näppärimmin vesille pääsee liuskoista, jotka on rakennettu kahden joen rannalla olevan nuotiokatoksen yhteyteen.

  Pielavesi on Päijänne-Keitele Kansallisvesi -reitin pohjoisin piste. Pielavettä ja siihen kanavalla yhdistettyä Nilakkaa pitkin pääsee veneellä Rautalammin reittiä Päijänteelle ja sitä kautta veneellä Lahteen asti. Veneilijöitä varten kylän yhteydessä on vierasvenesatama, josta voi myös ostaa NordTop-kunniakirjan muistoksi vierailusta paikalla.

Kekkosen syntymäkoti

  Edesmennyt presidentti Urho Kekkonen näkyy Pielavedellä monella tapaa. Virastotalon edustalla on Kekkosen näköispatsas, ja kunnan yksi suosituimmista nähtävyyksistä on Kekkosen synnyinkoti Lepikon torppa. Se on säilytetty mahdollisimman paljon alkuperäisessä asussaan, ja paikalla voi nähdä suomalaisen menestystarinan synnyn ja kehityksen.

  – Minusta Kekkosen synnyinkoti kertoo ennen kaikkea siitä, miten hienosti Suomessa kaikilla on mahdollisuus nousta menestykseen. Kekkonen lähti hyvin köyhistä ja vaatimattomista oloista, kuten kuka tahansa Lepikon torpalla käyvä voi nähdä, mutta nousi kuitenkin tärkeäksi valtiomieheksi ja Suomen pitkäaikaisimmaksi presidentiksi, sanoo Sivula.

Kirkkosaaren tapuli

  Pielavedessä oleva Kirkkosaari on suosittu pielaveteläinen käynti- ja turistikohde. Pielaveden vanha kiekko sijaitsi saaressa, mutta nykyään kirkosta on jäljellä enää vanha tapuli. Tapuli on rakennettu vuonna 1784.

  – Sellainen sanontahan on, että ahdasta kuin Pielaveden kirkossa. Sanonta viittaa juuri vanhaan kirkkoon, joka oli saarella 1700-luvulla. Kirkonkylällä olevaan 1800-luvun lopulla rakennettuun uuteen kirkkoon mahtuu sen sijaan puolitoista tuhatta ihmistä, joten siellä on harvoin täyttä, naurahtaa Sivula.

  Kolmas tärkeä kirkollinen kohde Pielavedellä on sotien jälkeen rakennettu ortodoksinen kirkko. Pielavedelle tuli Jatkosodan jälkeen noin 1400 evakkoa lähinnä Laatokan pohjoispuolelta. He toivat mukanaan omaa kulttuuriaan.

  – Evakot rakensivat oman kirkon kylän lähelle, malli otettiin Valamon luostarin Johannes Kastajan skiitasta. Kirkko on erittäin kaunis pieni kirkko, toteaa Sivula.

Pientilaelämä tutuksi

  Pielaveden kotiseutumuseo esittelee näyttelyllään paikallista pientilaelämää vuosisatojen ja kymmenten varrelta. Myös vanhaan rakennuskantaan pääsee tutustumaan.

  – Esillä on myös paikkakunnan käsityöperinnettä sekä elämän osa-alueita arjesta juhlaan ja kuolemaan saakka, tietää Sivula.

Sivula kertoo, että aktiiviselta mökkiläisneuvostolta kysyttiin, mitä pielaveteläisiä nähtävyyksiä kesäasukkaat näyttäisivät vierailleen. Lepistön torppa erottui joukosta, mutta myös ravintola ja juhlapaikka Juhlaranta sekä Säviän kylä olivat kärjessä.

  – Myös vierasvenesatama on suosittu ajanviettopaikka kesäisin. Ja onhan meillä kylällä farkkutehtaan tehtaanmyymälä. Joku kyselyssä totesi, että käy aina ostamassa farkkunsa sieltä puoleen hintaan kaupunkiin verrattuna, sanoo Sivula.

Lentopalloa ja sympatiaa


  Pielavesi on tietysti tunnettu valtakunnallisesti lentopallosta. Kohta satavuotias yleisurheiluseura Pielaveden Sampo pelaa lentopalloa ylimmällä sarjatasolla, mestaruusliigassa. Sivula kertoo, että urheilu on muutenkin kunnassa suuressa roolissa, viime aikoina myös Pielavedellä asuvan Antti Ruuskasen myötä.

  Paikkakuntaa värittää savolaisuus. Itse Etelä-Suomesta muuttaneena Sivula kertoo yllättyneensä savolaisten ystävällisyydestä.

  – Ihmisluonne muuttuu kun tulee tänne Savoon, täällä ollaan lämpimiä ja ystävällisiä. Ei siis tarvitse pelätä ihmisten kanssa huastamista, kunhan vain ymmärtää, mitä toinen sanoo, nauraa Sivula.



Tekstin kirjoittiTapani Mylly


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »