Nro 1-2013
Luokittelu: Lappi ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Museot, kirkot ;  Ostokset, käsityöt, lahjatavarat ;  Juhlapaikat, kokouspaikat ;  Aina ; 
Avainsanat: Inari, saamelaiskulttuuri, Siida, saamenpuku, Saamelaiskäräjät, Yle Sápmi, Sajos, opastuseskus, ulkomuseo, Metsähallituksen luontokeskus, matkailuneuvonta, ravintola Sarrit


Isoisä kertoo entisajan elämästä. Kuva: Saamelaismuseo Siida

Saamelaiskulttuurin sydämessä

Lapissa asuville avara luonto ja pitkät etäisyydet ovat arkipäivää. Niiden aikaansaamaa tilaa, kauneutta ja rauhaa moni eteläsuomalainen haluaa juuri kokea jokavuotisilla Lapinmatkoillaan.


  Nykytekniikalle etäisyydet ovat merkityksettömät, ja niinpä maailman tapahtumat ja ajan muotivirtaukset tunnetaan hyvin myös Lapissa. Siitä huolimatta saamelaiset ovat säilyttäneet oman identiteettinsä. Erityispiirteitä ovat saamenkieli, porotalous ja vankka käsityöperinne, joten Lapintakki ja karvakengät ovat siellä edelleen tuttu näky.

Saamelaiskulttuuri elää ajassa


  Saamenmaassakin on tapana harrastaa nykyaikaista ja trendikästä tuunausta, johon erikoisleiman antavat saamelaisvaikutteet. Esimerkiksi housujen lahkeisiin voidaan ommella saamenpuvusta tuttuja nauhoja, tai solmia helmikoruja käyttäen Saamen lipun värejä. Saamelaisuutta voidaan tuoda esille monin tavoin.

– Lasten kanssa askarrellessa piirretään Saamen prinsessoja, joille liimataan saamelaisvaikutteisia koristeita, kertoo Saamelaismuseo Siidan kulttuuritulkki Sari Valkonen.

  Perinteisiä taitoja voi opetella nykyisin myös omaa kulttuuria tukevilla kursseilla.

  – Sukupolvelta toiselle siirtyvän tiedon sijaan monet oppivat nyt kursseilla tekemään perinteisiä käsitöitä, kuten saamenpukuja, nutukkaita eli karvakenkiä, kuksia, puukkoja ja lapasia, kertoo Sari Valkonen. Hänkin on kurssilla valmistanut itselleen nutukkaat poron koipinahoista.

  Hyvin tunnistettava saamenpuku on aikanaan ollut arkivaate, mutta nykyisin sitä käytetään erityisesti juhlissa. Eri alueilla on toisistaan jonkin verran poikkeavat puvut. Valkosen mukaan asiaan perehtyneet voivat tunnistaa puvusta seudun lisäksi jopa tekijän.

  Saamenpukuun ei suhtauduta liian jäykästi, vaan ajan myötä materiaalit ovat muuttuneet, samoin helman mitta on vaihdellut maailmanmuodin mukaan. Verka on vaihtunut silkiksi, ja perinteisesti punaisen villahuivin värin voi valita muodin mukaan. Suhtautuminen pukuun on kuitenkin aina kunnioittava.

  Osa tiedoista ja taidoista kulkeutuu kuitenkin edelleen sukupolvelta toiselle.

  – Se on sitä, että käyn lasteni kanssa samoilla marjamailla kuin vanhempani ja isovanhempani. Kun kerron lapsilleni omasta lapsuudestani, jo se on perimätietoa, Sari Valkonen toteaa.

  Parhaiten saamelaiseen kulttuuriin pääsee tutustumaan 700 asukkaan Inarissa. Se on Suomen saamelaisalueen keskus, ja siellä kokoontuu mm. saamelaisten itsehallintoelin Saamelaiskäräjät. Inarissa sijaitsevat myös Yle Sápmi (Yle Saame), saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Saamelaisalueen koulutuskeskus sekä saamelaismuseo ja luontokeskus Siida.

Aina aluksi Siidaan

  Siida on monipuolinen tieto- ja opastuskeskus, jonka avautumisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 15 vuotta. Siidassa vierailee vuosittain noin 50 000 kävijää. Siida tarjoaa sekä elämyksiä että asiantuntevaa tietoa, ja sen näyttelyt kertovat saamelaisten historiasta ja kulttuurista sekä pohjoisimman Lapin luonnosta. Sisätilojen näyttelytarjonnan lisäksi kesäisin avoinna on tunnelmallinen ulkomuseoalue, joka on houkutellut kävijöitä jo 50 vuoden ajan. Tänä vuonna Siidalla on siis kaksinkertainen merkkipäivävuosi!

Kulttuuri tutuksi monin keinoin

  Saamelainen kulttuuri ja luonto liittyvät erottamattomasti toisiinsa, ja ne esitelläänkin Siidassa yhtenä näyttelykokonaisuutena. Nähtävänä olevat upeat valokuvat, aidot esineet ja taustalla kuultava rikas äänimaailma luovat näyttelyvierailusta moniaistisen kokemuksen.

  Siidan johdantonäyttely selvittää pohjoisen luonnon ja kulttuurin kehittymistä sekä tutustuttaa alueen alkuperäiskansoihin ja saamen kielten eriytymisvaiheisiin. Päänäyttely kertoo muun muassa vuodenkierrosta sekä selviytymisstrategioista pohjoisissa ääriolosuhteissa ja vuodenaikojen vaihtelussa.

  – Täällä riittää lapsillekin paljon ihmeteltävää, Sari Valkonen hehkuttaa.

  Perusnäyttelyjen lisäksi Siidassa on vaihtuvia näyttelyjä ympäri vuoden, ja siellä järjestetään kulttuuri- ja luontotapahtumia sekä seminaareja.

Ainutlaatuinen ulkomuseo

  Juhlavuottaan viettävässä ulkomuseossa voi kesäisin tutusta erilaisiin saamelaisiin asuinmuotoihin ja pyyntitapoihin. Museo sijaitsee arvokkaalla kivikautisella asuinpaikalla, joka on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla. Ulkomuseoalueen kiertävän, alle kilometrin mittaisen polun varrella on lähes 50 tutustumiskohdetta.

  Museon ainutlaatuisia kohteita ovat mm. vuonna 1960 museoalueelle siirretyt Tirron pihapiirin alkuperäiset hirsirakennukset, jotka edustavat Inarin talollissaamelaista asumismuotoa 1800-luvulta. Toinen erikoinen kohde on Mirhamintupa seinäkirjoituksineen. Tämä Inarin ja Kittilän rajalta siirretty käräjätupa oli oikeudenkäyntikäytössä aina vuoteen 1905 saakka. Tuvan seinät ovat täyttyneet tuomiotaan odottavien kaivertamista kirjoituksista.

Lähde luontoon

  Siidasta saa monipuolista tietoa ympäristöstä, sillä siellä sijaitsevat niin Inarin kunnan matkailuneuvonta kuin Metsähallituksen luontokeskuksen asiakaspalvelupiste, josta saa karttoja ja neuvoja retkien suunnitteluun, vinkkejä hyvistä kalastuspaikoista ja tarvittavat luvat. Retkeilyneuvontapalvelu kattaa koko pohjoisimman Lapin, ja sieltä saa ajankohtaisimman ja tarkimman tiedon alueen maasto-olosuhteista, reittien vaativuudesta sekä tulipaikoista ja autiotuvista.

Siidasta ei tarvitse jatkaa matkaa nälkäisenä. Siidan ravintola Sarritissa voi nauttia pohjoisen puhtaista raaka-aineista valmistettuja paikallisia herkkuja. Maittavan ruuan lisäksi saatavana on tilauksesta myös retkieväitä.



Tekstin kirjoittiEeva Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »