Nro 1-2013
Luokittelu: Pohjanmaa ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Kesä ; 
Avainsanat: Isokyrö, kotiseutumuseo umpipiha, Piuholan talo, Amerikan albumi, Karoliinikeskus, Heikki Laaksonen


Isonkyrön kotiseutumuseon alueella on yhteensä 12 rakennusta. Kuva: 1700-luvun markkinat


1700-luvun markkinoiden tapahtumapaikkana toimiva Isonkyrön kotiseutumuseon alue esittelee isokyröläistä talonpoikaiselämää 1700- ja 1800-luvuilla.


  Isonkyrön kotiseutumuseo vaalii kotiseuturakkautta ja -perinnettä pitämällä entisaikojen talonpoikaiskulttuuria elävänä. Kun kävijä astuu museoon, tuntuu siltä kuin astuisi sisään maalaistaloon, jonka väki olisi juuri poistunut askareidensa äärestä ulos. Ympäristö tuntuu enemmän aidolta 1800-luvun kodilta kuin museonäyttelyltä: arkiset käyttötavarat ovat esillä aivan kuin toimet olisivat vain keskeytyneet hetkeksi ja tupa henkii elämää edelleen. Koko museoalue on itse asiassa aktiivisessa käytössä, sillä 1700-luvun markkinoiden lisäksi alueella järjestetään toimintaa ja tapahtumia ympäri vuoden. Itse museo on avoinna kesäkuun puolesta välistä elokuun puoleen väliin – tilauksesta sinne pääsee myös muina aikoina.

Luttirati ja syytinkitupa

  Museon tunnusmerkkeinä on kaksi perinteistä 1½-kerroksista pohjalaistaloa, jotka on ryhmitelty talousrakennusten kanssa vanhaan perinteiseen umpipihatyyliin. Kuivilan kylästä siirretty päärakennus, Piuholan talo, on vuodelta 1768. Muiltakin osin museoalueen rakennukset edustavat 1700- ja 1800-lukujen rakennusperinteitä, ja myös museon esineistö on samalta aikakaudelta. Kaikkiaan museoalueella on 12 rakennusta, joukossa mm. 1700-luvun luttirati, jossa oli pihapiirin aiemmin ainoa portti ja sisäänkäynti, pärekattoinen aitta 1800-luvulta, tuulimylly vuodelta 1863 sekä talli, paja, sauna, liiteri, syytinkitupa (paapantupa) sekä riihi ja viljamakasiini.

  Päärakennuksen tupaa hallitsee iso avotakka. Entisaikaan tupa oli jaettu miesten ja naisten töitten mukaan, ja museossa nähdäänkin, miten miesten puolella harrastettiin puunveistoa ja korjaustöitä, naisten puolella puolestaan ruoanlaittoa ja langankehruuta. Isännällä ja emännällä oli myös eri kamarit, ja isännän kamarin kattokoristeista, komeasta kaakeliuunista ja tapeteista huomaa, että tässä talossa ei asunutkaan mikään köyhä talonpoika vaan varakas talollinen.

Terveisiä Ameriikasta!

  Museon esineistön helmiä on ns. ”Amerikan albumi”, joka on täynnä isokyröläisten siirtolaisten kotiin lähettämiä valokuvia. 1900-luvun vaihteen tienoilla Isostakyröstä lähti noin 2000 henkilöä siirtolaisiksi Amerikkaan paremman elämän perässä. Rapakon takaa lähetettiin kotiseuduille jääneille oikein valokuva-ateljeessa otettuja kuvia todisteeksi siitä, miten hyvin siirtolaisilla olivat asiat uudessa maassa.

  Paikallista historiaa kuvaa museon viljamakasiinissa sijaansa pitävä Karoliinikeskus, jossa on Suomen ainoa Napuen taistelua ja Isoavihaa kuvaava näyttely. Ylistarolainen taiteilija Heikki Laaksonen on kuvittanut näyttelyn kertomuksen öljytauluin, ja lisäksi rakennuksessa on multimedia-esitys ja luonnollista kokoa olevia nukkeja puettuina Karoliinisotilaiden asuihin.

  Lapset ja nuoret saavat kotiseutumuseosta eniten irti aikamatkoilla, jotka vievät osallistujat 1800-luvun nälkävuosiin. Aikamatkalla opitaan mm., miten leipään sekoitetaan puunkuorta eli pettua, jotta leipää saataisiin enemmän. 1700-luvun markkinoiden aikaan museossa vieraillessa voi ostaa käsitöitä tai nauttia kahvikupposesta aidossa vanhanajan ympäristössä.



Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »