Nro 1-2013
Luokittelu: Pohjanmaa ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Isokyrö, autokauppa, Napuen taistelu, Perttilänsilta, Viihdekeskus Kalliojärvi, Leväluhdan uhrilähde, Oisbergin kirkko



Isokyrö – autokaupan vireä keskus Sinisen Tien varrella

Isonkyrön vireä kunta sijaitsee keskellä Pohjanmaata kahden maakuntakeskuksen, Seinäjoen ja Vaasan, välissä. Isokyrö tunnetaan erityisesti lukuisten autokauppojen kotina, historiallisen Napuen taistelun näyttämönä sekä kivikirkostaan ja 1700-luvun markkinoista.


  Sinisen Tien varrella sijaitseva Isokyrö on ollut Kyrön suurpitäjän hallintokeskuksena jo varhaiselta keskiajalta asti. Pohjanmaan Kyrön alueesta muodostettiin 27 kuntaa tai kaupunkia vuosina 1532–1859. Pohjalaiseen tapaan Isossakyrössä uskotaan vahvasti yrittämiseen ja sitä myös tuetaan resurssien mukaan.

  Jokainen, joka on joskus käynyt Isossakyrössä, on varmasti tullut huomanneeksi sen useat autokaupat. Usein juuri uuden auton polttelu tuo matkailijat alueelle, ja Isonkyrön Tervajoen taajama tunnetaankin maanlaajuisesti merkittävänä ja jatkuvasti kasvavana autokaupan keskuksena, joka tarjoaa uudet ja vähänkäytetyt autot, monipuoliset autotarvikkeet ja ammattitaitoiset huoltopalvelut niin yksityis- kuin ammattiautoihin. Isossakyrössä toimii peräti 14 autoliikettä, joista myydään vuosittain noin 7000 autoa. Autokauppa oheispalveluineen on Isossakyrössä merkittävä työllistäjä, sillä sen palveluksessa on noin 200 kuntalaista.

Napuen taistelusta 300 vuotta


  Isonkyrön historian merkkipaaluja oli vuonna 1714 käyty Napuen taistelu – Suuren Pohjan sodan viimeinen Suomessa käyty kenttätaistelu, jossa venäläiset saivat merkittävän voiton kenraali Carl Gustaf Armfeltin johtamista Ruotsin karoliinijoukoista. Taistelusta katsotaan alkaneen isonvihan eli venäläisten miehityksen aika Suomessa.

  Noin viisi kilometriä Isonkyrön kirkolta sijaitsevalla Napuen peltoaukealla käydyssä taistelussa kaatui noin 1500 venäläistä ja noin 3000 suomalaista – niiden mukana noin 1000 lähiseuduilta nostatettua kotiseutunsa puolustajaa. Napuelle on pystytetty vuonna 1920 arkkitehti Matti Björklund-Visannin suunnittelema vaikuttava monumentti.

  Lähellä Napuen muistomerkkiä Kyrönjoen ylittää Perttilänsilta, joka on Suomen vanhin, edelleen käytössä oleva riippusilta. Puukantinen silta rakennettiin norjalaisen mallin mukaan vuosina 1909–1910, ja sen koko pituus on 86 metriä. Kiireellä ei siltaa saa ylittää, sillä perinteitä kunnioittaen sillalla on "Juosten ajo kielletty".

Kalliojärvi on viihteen keskus

  Viihdekeskus Kalliojärvi noin viiden kilometrin päässä Isonkyrön keskustasta on loistava asemapaikka tutustua Isonkyrön ja muun Pohjanmaan matkailutarjontaan. Kalliojärvellä on ohjelmaa niin tanssin, teatterin kuin ulkoilun ystäville, ja keskeisen sijaintinsa vuoksi sieltä on kätevä sukkuloida maakunnan muihin kohteisiin.

  Kalliojärven jokaviikkoiset tanssit ovat kuulut ympäri maakuntaa. Kalliojärven upeissa maisemissa seisovalla lavalla tanssitaan ainakin joka lauantai lähes vuoden ympäri, eli maaliskuusta uuteen vuoteen saakka. Suosituissa tansseissa tanssikansaa tahdittavat Suomen eturivin artistit orkestereineen. Kesäisin viihdetarjontaa täydentää kesäteatteri.

  Vaikka Kalliojärven tanssit ovatkin laajalti suositut, Viihdekeskuksessa riittää tilaa tanssia. Asiakaspaikkoja on 1 200, kesäaikana lisätilaa antavat isot terassit, joilta voi ihailla Kalliojärven upeaa ympäristöä. Alueella on 26 erikokoista mökkiä majoittujia varten, osa mökeistä on ympärivuotisessa käytössä. Lisää majoitustilaa on viereisellä Lukkuhaan 140-paikkaisella karavaanialueella, joka vuonna 2010 valittiin vuoden karavaanialueeksi.

  Viihdekeskuksen läheltä kulkee Patikka-reitistö sekä moottorikelkkareitit, joten alue soveltuu ulkoiluun läpi vuoden. Ylipään kuntoradalla voi kesällä patikoida ja lenkkeillä sekä talvella hiihtää perinteisesti tai luistellen erinomaisesti hoidetuilla, erimittaisilla latureiteillä.

Kivet kertovat Orisbergin tarinan

  Yksityiskäytössä oleva Orisbergin kartano on Etelä-Pohjanmaan ainoa herraskartano. Sen historia alkaa vuodesta 1676, jolloin sinne perustettiin ruukki. Ruukin toimintaa varten tehtiin patoamalla järvi. Kartano on pitkän historiansa aikana nähnyt useita vaiheita. Kapteeni Lars Magnus ja Loviisa Wilhelmiina Björkmanin ollessa kartanon isäntäparina he perustivat Orisbergiin oman, itsenäisen seurakunnan, joka toimi 40 vuoden ajan vuosina 1828–1868. Kartanon maille rakennettiin kirkko, kellotapuli ja pappila, jotka suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel. Kirkko on avoinna touko-elokuussa, ja siellä järjestetään myös jumalanpalveluksia.

  Kulttuurihistorialliseen ruukkimiljööseen järjestetään opastettuja kierroksia, jotka tutustuttavat alueen historiaan. ’Kivet kertovat’ -kierrokset aloitetaan ruukin kirkosta, josta siirrytään ulos kuuntelemaan Orisbergin historiaa kivien kertomana tutustuen kirkon ympärillä olevaan vanhaan hautausmaahan.

Louhen mailla?

  Orismalan aseman lähellä sijaitseva Leväluhdan uhrilähde on Isonkyrön vanhin ja salaperäisin muinaisjäännös, joka voi siivittää mielikuvitusta matkoille menneisyyteen. Lähteen ympäriltä on löytynyt muinaisesineitä, ja itse lähteestä on löydetty ihmisten luita. Tutkimusten mukaan luut ovat ajalta 575–625 jKr., eli kyseessä on rautakauden aikainen suokalmisto.

  Vuosisatoja pulpunnut lähde on ruokkinut ihmisten mielikuvitusta kautta aikojen, ja lähteen alkuperästä on esitetty monenlaisia teorioita. Yhden teorian mukaan Isokyrö olisi kuulunut muinoin Kalevalan Pohjolaan, Louhen valtakuntaan, ja Leväluhdan lähde olisi urosten upotuspaikka, johon Louhi olisi upottanut vihollisiaan ja orjiaan. Kalevalassa Seppä Ilmarinen sanoo Väinämöiselle: ”Ensinä ilmoisna ikänä, kuuna kullan valkeana lähe Pohjolan tuville, Sariolan salvoksille, miesten syöjille sijoille, urosten upottajille.” Totta vai tarua?



Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »