Nro 1-2013
Luokittelu: Pohjanmaa ;  Nähtävyydet ;  Ruokailu, majoitus ;  Ostokset, käsityöt, lahjatavarat ;  Aina ; 
Avainsanat: Vaasa, käsityö, Loftet, Konsulinnan kahvihuone, Taito Shop, John Edvard Moe, Tulla Moe


Käsityön talo Loftetissa on käsityömyymälä ja lounas-kahvila. Siellä järjestetään myös näyttelyitä, kursseja ja käsityöalaan liittyviä tapahtumia. Kuva: Loftet

Loftet
― pohjalaisen kädentaidon näyteikkuna

Entinen porvariskoti Vaasan keskustassa houkuttelee nykyisin matkailijoita taidokkailla käsitöillään ja herkullisella ruoallaan.


  Hienoja seurapiirijuhlia, loisteliasta porvariselämää ja kulttuuria eri muodoissaan ― tätä kaikkea on Raastuvankadulla sijaitseva ruskea arvorakennus saanut todistaa värikkään historiansa varrella. Nykyisin se tunnetaan Käsityön talo Loftetina, paikkana jossa pohjalainen kädentaito yhdistyy viehättävään 1860-luvun arkkitehtuuriin, herkulliseen ruokaan ja leivonnaisiin sekä kiinnostaviin tarinoihin talon asukkaiden elämästä.

  Käsitöihin voi tutustua Taito Shop Loftet -myymälässä, missä on esillä kattava valikoima pohjalaista ja suomalaista käsityötä. Myymälän tunnetuin tuote on vähäkyröläistä pläkkyriosaamista edustava pläkkilyhty, jonka esikuvana toimii perinteinen pläkkipeltinen hameenaluslyhty.

  ― Kerrotaan, että pohjalaisnaiset lämmittivät 1800-luvulla viluisia sääriään pitämällä lyhtyä hameen alla muun muassa kirkossa istuessaan, Käsityön talo Loftetin toiminnanjohtaja Anna-Maija Bäckman kertoo.

  Perinteistä pohjalaista kädentaitoa edustavista tuotteista voi mainita esimerkkeinä myös Kruunupyyn kaislatyöt sekä Korsnäsin villapaidat.

Konsulinnan kahvihuone


  Herkkusuille Loftetin talon houkuttelevin paikka on varmasti Ravintola Konsulinnan kahvihuone, joka on saanut nimensä talon maineikkaimman asukkaan, konsulinna Tulla Moen, mukaan. Kahvila sijaitsee porvariskodin entisessä ruokasalissa ja on kuuluisa ennen kaikkea herkullisista leivoksistaan. Tunnelmallisen uusrenessassityylisen kahvilan seiniä koristavat nahkajäljitelmätapetit ja tammipaneelit, lattioita peittävät intarsiaparketit ja kattona on renessanssiajalle tyypillinen kasettikatto.

  Rakennuksen hienoin huone sijaitsee Loftetin talon keskellä. Komeiden seurapiirijuhlien näyttämönä aikaisemmin toiminut sali on nykyisin näyttely-, kahvila- ja kokoustilana. Huoneen katseenvangitsijana toimii koristeellinen kattomaalaus 1800- ja 1900-luvun vaihteesta.

  Käsityön talo Loftet sopii mainiosti vierailukohteeksi niin yksittäisille matkailijoille kuin ryhmillekin. Se tarjoaa kävijöille ennen kaikkea kauniita ja käytännöllisiä käsitöitä sekä herkullista suuhunpantavaa leivosten ja lounaiden muodossa. Ryhmille järjestetään tilauksesta opastuskierroksia, joiden aikana vierailijat voivat tutustua talon arkkitehtuuriin ja sisustuksen eri piirteisiin sekä kuulla kertomuksia talon menneisyydestä. Kokousvieraille Loftet tarjoaa edullisia kokouspaketteja, joihin sisältyy hyvin varusteltujen tilojen lisäksi lounas tai pientä purtavaa.

Kaupankäyntiä ja kulttuurielämää


  Loftetin talon historia juontaa juurensa 1860-luvun alkuun, jolloin kauppias Henrik Sjöberg päätti perustaa rihkamakaupan ja rakensi kyseiselle paikalle yhdistetyn liike- ja asuinrakennuksen kaupunginarkkitehti C.A. Setterbergin piirustusten mukaan. Sjöbergin myymälä sijaitsi samassa tilassa kuin nykyinen käsityömyymäläkin. Hänen jälkeensä rakennus vaihtoi omistajaa useaan kertaan ja toimi välillä jopa puhelinkeskuksena.

  Norjalaissyntyinen kauppias-konsuli John Edvard Moe muutti rakennukseen vuonna 1883. Pian tämän jälkeen Moe avioitui ensimmäisen vaimonsa, vaasalaisen leipurimestarin tyttären, kanssa ja talosta tuli pariskunnan sekä heidän kahden tyttärensä yhteinen koti. Moen perhettä kohtasi kuitenkin tragedia, kun perheen äiti menehtyi sairauteen vain 28 vuoden ikäisenä. Moe avioitui kymmenen vuotta myöhemmin uudelleen itseään 13 vuotta nuoremman norjalais-englantilaisen Tulla Mary Richardsonin kanssa ja heille syntyi vielä kaksi yhteistä poikaa.

  John Edvard Moe tunnettiin toimeliaana miehenä ja merkittävänä teollistumisen myötävaikuttajana. Hän perusti useita yrityksiä, muun muassa kahvinkorviketehtaan, sokeritehtaan, siirtomaatavaroita ja muuta sekatavaraa välittäneen tukkukauppayhtiön sekä kaksi viinapolttimoa. Näiden lisäksi hän toimi myös laivanvarustajana. Parhaiten jälkipolville on jäänyt mieleen kuitenkin hänen ja hänen toisen vaimonsa Tullan aktiivinen rooli Vaasan seurapiirielämässä. Loftetin talossa järjestettiin vuosikymmenten varrella runsaasti näyttäviä juhlia, joihin kutsuttiin vieraaksi erityisesti kaupungin taiteellista ja intellektuellia väkeä. Balettitanssijan taustan omannut Tulla piti kotinsa salissa myös balettitunteja vaasalaisille lapsille.

  Porvariskodin loisto käy hyvin ilmi konsulin kuoleman jälkeen laaditusta perunkirjasta, jonka mukaan kodissa oli hyvin paljon arvohuonekaluja ja -esineitä. Pelkästään kulta- ja hopeaesineitä oli luetteloitu perunkirjaan kahden ja puolen sivun verran.

  Leskeksi jäänyt Tulla Moe myi Loftetin talon ja tontin Vaasan kaupungille vuonna 1934, minkä jälkeen talo kävi läpi uudistuksen toisensa jälkeen käyttötarkoituksen muuttuessa. Rakennuksessa toimi muun muassa rikospoliisi, valtion verotuslautakunta, lastensuojelulautakunta sekä muita sosiaalihuollon piiriin kuuluvia toimielimiä. Alkuperäinen arkkitehtuuri ja sisustus säilyivät kuitenkin pääosin ennallaan, sillä tuhoamisen sijaan ne kätkettiin uusien pintamateriaalien ja rakenteiden alle. Salin komea tammiparketti peitettiin muovimatolla ja alkuperäinen katto huonekorkeutta madaltavalla sisäkatolla. Rakennus sai takaisin entisen loistonsa vuosituhannen vaihteessa, kun talossa vuodesta 1985 saakka vuokralaisena ollut Loftet aloitti rakennuksen entisöinnin vuonna 1999.

Käsityön talo Loftet

  Loftetin toiminnasta vastaa Pohjanmaan rannikon käsi- ja taideteollisuusyhdistys Österbottens hantverk rf, jonka tehtävänä on edistää käsityötä kulttuurina ja elinkeinona Pohjanmaan maakunnan alueella. Yhdistys järjestää talossa näyttelyitä, kursseja ja käsityöalaan liittyviä tapahtumia, kuten kesä- ja joulumarkkinoita. Se osallistuu myös aktiivisesti erilaisiin kehittämishankkeisiin, kuten Uutta maata merestä – uusia tuotteita Merenkurkusta -hankkeeseen, jonka aikana on kehitetty uusia matkamuistoja.



Tekstin kirjoittiSuvi Roselli


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »