Nro 5-2012
Luokittelu: Pirkanmaa, Häme ;  Alue-esittelyt ;  Tapahtumat ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Hattula, Parola, Panssarimuseo, Perhepäivä, Korsulauluilta, panssarintorjunta, näyttely


Panssarimuseossa on sekä sisänäyttelyhalleja että ulkomuseoalue. Kuva: Ari Stenberg

Koko perheen Panssarimuseo

Hattulan Parolassa sijaitseva Panssarimuseo lukeutuu suomalaisten sotahistoriallisten erikoismuseoiden joukkoon. Museo on mielenkiintoinen ja antoisa tutustumiskohde kaikenikäisille. Panssarimuseo onkin yksi koululaisretkien vakiokohteista.


  Panssarimuseo avattiin yleisölle 18.6.1961, ja sen alkuvaiheissa kävijät olivat paljolti sotaveteraaneja.

  – He olivat siihen aikaan miehiä parhaassa iässä ja erittäin aktiivisia, tietää museosihteeri Päivi Kanerva. Veteraanit toivat myös läheisiään tutustumaan niihin laitteisiin, joita he olivat sodassa käyttäneet. Myöhemmin museoon ovat löytäneet tiensä myös lapsenlapset, ja näin museo nivoutuu sotahistorian lisäksi myös monen suvun historiaan.

Armeija-aikaa muistellen

  Nykyään moni muistelee Panssarimuseossa, ei niinkään sotaa, vaan omaa armeija-aikaansa.

  – Heti armeijasta pääsyn jälkeen Panssariprikaatissa palvelleet huristavat tästä vauhdilla ohi, mutta jo jonkin ajan jälkeen onkin kiva näyttää tyttöystävälle ja perheelle, minkälaisella vaunulla on itse saanut koulutuksensa, naurahtaa Päivi Kanerva, joka on tunnistanut kävijöiden joukosta monet tutut kasvot.

  – Panssarimuseo sijaitsee aivan Panssariprikaatin varuskunta-alueen tuntumassa, ja varusmiehet käyvätkin tutustumassa museoon asepalveluksensa aikana, koska se on heille ikään kuin historiakoulutuskeskus, toteaa Kanerva.

Kävijämäärät nousussa

  Panssarimuseolla on käynyt tähän päivään mennessä vierailijoita yli 1,8 miljoonaa. Viime vuosi oli ensimmäinen kerta 20 vuoteen, kun kävijämäärä ylitti jälleen 25.000, ja samaan päästään Kanervan mukaan tänäkin vuonna. Lisäystä on ollut varsinkin venäläiskävijöissä, jotka usein saapuvat perheinä tutustumaan museoon.

Tekemistä lapsillakin

  Ulkomuseon näyttelyrinteeltä avautuu kauniit maisemat Lehijärvelle asti. Tavallisesta museosta poiketen Panssarimuseossa ei tarvitse pelätä, että jokin menisi rikki. Lapset nauttivat, kun on tilaa mennä, juosta ja ihmetellä.

  – Museovaunujen päälle ei kuitenkaan saa kiivetä, muistuttaa Kanerva, lukuun ottamatta näyttelyhalleissa olevia Leopard 2A4, T-72 ja AMV-vaunuja, joiden vieressä on kiipeämistä helpottavat portaat.

  Panssarimuseolla järjestetään joka vuosi myös tapahtumia. Perhepäivässä riittää ihmettelemistä vauvasta vaariin. Tällöin museon alueelle on järjestetty aktiviteetteja erityisesti lapsille, kuten suosittuja musiikkiesityksiä, poniratsastusta ja kasvomaalausta. Ihmeteltävää riittää, kun myös alan harrastajat tuovat tapahtumaan omia sota-ajoneuvojaan ja radio-ohjattavia pienoistankkejaan.

  Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät Korsulauluillat täyttävät museoalueella sijaitsevan entisen tanssilavan ääriään myöten. Silloin jokainen saa laulaa sydämensä kyllyydestä orkesterin tahdissa tuttuja sota-ajan lauluja. Ohjelmistoon otetaan myös aina muutama vähemmän tunnettu laulu. Tapahtumaan osallistuminen on ilmaista, mutta lauluvihkosesta peritään pieni maksu.

Katsottavaa sisällä ja ulkona

  Panssarimuseo jakautuu sisänäyttelyhalleihin ja ulkomuseoalueeseen. Kokoelma sisältää itsenäisen Suomen armeijan panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen käytössä ollutta kalustoa aina vuodesta 1919 alkaen. Museomateriaalin arvokkaimman osan muodostaa puna-armeijalta 1939–1944 käydyissä sodissa vallattu panssari- ja panssarintorjuntatykkikalusto.

  Panssarimuseossa on esillä viitisenkymmentä panssarivaunua ja noin kolmekymmentä panssarintorjunta-asetta sekä panssarijuna. Nähtävänä on useita harvinaisuuksia, kuten esimerkiksi neuvostoliittolaisvalmisteiset BA-10 ja BA-20-panssariautot sekä T-28 ja T-50-panssarivaunut. Saksalaista kalustoa puolestaan edustavat Panzerkampfwagen IV -taistelupanssarivaunu sekä Sturmgeschütz 40 -rynnäkkötykki. Näytteillä on myös Suomen armeijan ensimmäinen panssarivaunumalli Renault F.T. Modéle 1917 sekä edelleen palveluskäytössä oleva, vuonna 2003 hankittu taistelupanssarivaunu Leopard 2A4.

  Panssarintorjuntavälineistöä esitellään polttopulloista panssarintorjuntatykkien kautta ohjuksiin. Lisäksi museon sisähallien perusnäyttelyvitriineissä on esillä aiheeseen liittyvää historiaa, kuten asepukuja, merkkejä, varusteita ja valokuvia. Lisäksi vuosittain vaihtuvat erikoisnäyttelyt esittelevät eri teemoista laadittuja kokonaisuuksia. Kesän 2013 näyttelyt ovat ”Rynnäkkötykkipataljoona uusiutuu – Sturmgeschützit saapuivat” sekä ”Kaukasukselta Kannakselle – suomalaiset SS-vapaaehtoiset Panssaridivisioonassa 1943–44”.

  Ajokuntoista museokalustoa on voinut nähdä myös Panssariprikaatin juhlapäivien paraateissa, useissa elokuvissa ja museon näytöksissä.

Uutta nähtävää joka vuosi


  Toukokuussa valmistunut perusnäyttelyn uudistus toi esille paljon ennennäkemätöntä aineistoa museon kokoelmista. Nyt historiaa esitellään selkeämmin ajallisena jatkumona itsenäisyyden alkuajoista nykypäivään, henkilö- ja paikallishistoriaa unohtamatta.

  – Ensi kesänä Panssarimuseon pihapiirissä on jälleen MTLB-vaunu, jonka päälle ja sisään voi kiivetä, Päivi Kanerva lupailee. Vaunulle on rakennettu katos, jotta se on nyt myös sateelta suojassa. Myös miinajyrä ja siltavaunu tulevat panssarivaunujen rinnalle näyttelyrinteeseen ensi vuonna, kun Miehikkälässä oleva Pioneerimuseo yhdistyy Suomen Tykistömuseon ja Viestimuseon kanssa vuoden 2013 alusta.

PERUSTIETOA PANSSARIMUSEOSTA:

Panssarimuseon perustajana oli Panssarin kannatusyhdistys ry, joka myöhemmin muutti nimensä Panssarikilta ry:ksi. Panssarimuseon toiminnasta on 1.5.2003 alkaen vastannut Panssarimuseosäätiö. Museon johtavana toiminta-ajatuksena on tallettaa, esitellä ja vaalia suomalaisten panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen perinteitä. Se on kunnianosoitus suomalaiselle sotilaalle ja historiallinen kuvaus suomalaisten panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen osaamisesta ja menestyksestä viime sotiemme ylivoimaista vastustajaa vastaan käydyissä taisteluissa.



Tekstin kirjoittiEeva Oksman



Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »