Nro 5-2012
Luokittelu: Pirkanmaa, Häme ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Kesä ; 
Avainsanat: Hämeen Härkätie, Hattula, Pyhän Ristin kirkko, Pyhän Ristin legenda, autiokirkko, Liedon mestari, Hattulan Madonna, Satu Holm, pyhiinvaeltaja



Hattulan Pyhän Ristin kirkossa kaikuvat joululaulut

Keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko Hattulassa täyttyy Tuomaan päivän iltana kirkkoväestä, joka saapuu lyhtyjä kantaen laulamaan yhdessä. Vain alttarikynttilät ja jokunen tuikku valaisevat hämärää kirkkoa ja sen vuosisataisia kalkkimaalauksia, jotka kohoavat vaikuttavina yläpuolellamme.


  Vanhat, tutut joululaulut helähtävät kirkkaasti kirkon holveissa kuin muinoin, ilman säestystä. Väki on sonnustautunut lämpimästi talvitamineisiin, tumput kädessä ja pässinpökkimät jalassa, sillä kirkossa vallitsee autenttinen, keskiaikainen tunnelma: hengitys höyryää viileässä kirkkosalissa kansan hiljentyessä rukoukseen. Kirkossa ei ole lämmitystä eikä sähkövaloja, sillä se kuuluu Suomen ainutlaatuisimpiin nähtävyyksiin, ns. autiokirkkoihin.

Seurakunta, jolla on vanhat perinteet


  Hattulan seurakunta on jo ainakin 760-vuotias. Varmuudella ei ikää voida määrittää, ja seurakunta voi hyvin olla sitäkin vanhempi, sillä alueelta on löydetty kristillisiä muinaismuistoja jo aiemmalta ajalta.

– Ainakin vuonna 1250 sen tiedetään varmuudella olleen olemassa, kirkkoherra Satu Holm toteaa. Hattulan seurakunnan julkaisema, Eero Ojasen kirjoittama, Ristin Tiellä 750 vuotta, kuvaa laajemmin seurakunnan varhempia vaiheita sekä keskiaikaista historiaa. Kristillinen usko juurtui Hattulaan varhain, vaikkakaan ei hetkessä. Kirjassa kerrotaan, miten vaikeinakaan aikoina kristillinen usko ja toivo eivät hävinneet, vaan sen ääreen tultiin hakemaan lohdutusta ja turvaa. Hyvinä aikoina taas oli kiitoksen aika.

  – Suomesta löytyy vain kaksi keskiaikaista kirkkoa, jotka on rakennettu tiilestä, Holm kertoo. Hattulan Pyhän Ristin kirkko on näistä toinen. Muut keskiaikaiset kirkot on tehty kivestä, joka oli tavallisempi materiaali. Osaltaan asiaan lienee vaikuttanut Hämeen linnan rakentaminen, jossa siinäkin käytettiin tiiltä. Hattulassa oli myös saatavilla sopivaa materiaalia: arkeologiset löydökset ovat paljastaneet läheisyydestä tuohon aikaan ajoittuvan tiilitehtaan. Ennen kaikkea tiilen käyttö viesti kuitenkin myös siitä tärkeästä asemasta, joka kirkolla jo tuolloin oli.

Pyhän Ristin legenda

  Kirkon holviin on keskeiselle paikalle maalattu Pyhän Ristin legenda. Kirkon tärkein nähtävyys oli nimittäin se mikä on jälkipolvilta kadonnut: risti itse.

  – Tanskan kuningatar Margareta luettelee lahjakirjassaan vuodelta 1411 yhteensä 44 kohdetta, joihin piti lähettää pyhiinvaeltajia hänen tuellaan, Holm kuvailee. Näiden paikkojen joukossa olivat mm. Rooma, Assisin, Betlehem – sekä Hattula Suomessa. Lahjakirja kertoo huomattavasta lahjoituksesta, jonka turvin piti pyhiinvaeltajien menemän Hattulan Pyhän Ristin luo. Tällä hän ilmeisesti tarkoitti kirkkoa, jossa risti sijaitsi.

  Tämä Pyhä Risti oli risti, johon oli kiinnitetty palanen aitoa, Golgatalta, Jerusalemista löydettyä ristinpuuta, kuten uskottiin, ja sen kautta kerrottiin ihmisten parantuneen.

  Valitettavasti risti ei ole säilynyt meidän päiviimme. Vuonna 1496 venäläiset tekivät ryöstöretken Hattulaan. He hyökkäsivät kirkkoon, eivätkä säästäneet edes Pyhää Ristiä, kertoo ruotsalainen Sturen kronikka.

Ainutlaatuista taidetta

  Kirkkosalin seiniä peittävät Suomen laajimmat ja alkuperäisimmät seinämaalaukset vuosilta 1514–1516. Ne kuvaavat Raamatun tapahtumia ja pyhimyskertomuksia. Kirkosta löytyy yli kaksikymmentä puuveistosta, joista kuuluisin lienee Liedon mestarin 1300-luvun alkupuolella tekemä Hattulan Madonna. Muinoin pyhiinvaeltajat tulivat tänne pitkienkin matkojen takaa Hämeen Härkätietä myöten. Nykyisin kirkko on avoinna kesäaikaan toukokuun puolivälistä elokuun puoliväliin päivittäin klo 11–17, lukuun ottamatta juhannusaattoa ja -päivää. 1800-luvulla rakennettu Hattulan uudempi kirkko palvelee puolestaan jumalanpalveluskäytössä ympärivuotisesti.

Pyhiinvaeltajia ennen ja nyt

  Vuosien varrella myös kirkkoherra Satu Holm on kohdannut nykyajan pyhiinvaeltajia ja aika yllättävällä tavallakin.

  – Kerran istuin myöhäisenä kesäiltana tekemässä kansliassa töitä, kun minulle soitettiin, että olen saanut saksalaisen vieraan, hän kertoo.

  Kirkkoherralla ei kuitenkaan ollut yhtään tuttavaa Saksassa. Pian selvisi, että vieras olikin matkalainen, joka halusi päästä Pyhän Ristin kirkkoa katsomaan ja oli kuullut, että kirkkoherralla olisi kuulema avaimet. Koska työt olivat pahasti kesken, Holm neuvoi kuitenkin sanomaan vieraalle, että hän tulisi seuraavana aamuna avaamaan ovet puoli yhdeksän aikoihin, jos se vieraalle vain sopisi. Kun Holm saapui kirkolle seuraavana aamuna, hän löysi hennon, vanhan rouvan nukkumasta kirkon portailla! Rouva oli tullut varta vasten Hattulaan asti nähdäkseen maalauksen Pyhästä Kristoforoksesta. Myöhemmin hän lähetti Holmille myös itse tekemänsä kirjasen Kristoforoksen elämästä.



Tekstin kirjoittiIrmeli Kojonen



Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »