Nro 5-2012
Luokittelu: Pirkanmaa, Häme ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ; 
Avainsanat: Hämeen Härkätie, Tammela, Albert Edelfelt, Kaukolanharju, Portaan kyläraitti, Portaan Akatemia, Kaukolanharjun näkötorni, Galleria-Ateljee Jokitörmä, Eero Leppänen


"Edelfelt" maalaamassa Kaukolanharjulla. Kuva: Päivi Klemelä

Edelfeltin jalanjäljissä

Yksi Albert Edelfeltin tunnetuimmista maisemamaalauksista on Ateneumissa nähtävänä oleva ”Kaukolanharju auringonlaskun aikaan”. Taulu on maalattu Tammelan hätkähdyttävän kauniissa kansallismaisemissa.


  1800-luvun loppupuolella vaikuttanut Albert Edelfelt oli maamme merkittävimpiä ja rakastetuimpia taiteilijoita. Hän hankki Suomelle mainetta ja arvostusta maailmanlaajuisesti ja avasi näin tietä muille kultakauden suomalaistaiteilijoille.

  Helsingissä nuori Edelfelt tutustui Ellan de la Chapelleen. Heitä yhdisti kiinnostus taiteeseen: myös Ellan oli opiskellut kuvataiteita. Kesällä 1887 Edelfelt vieraili Tammelassa ja menetti sydämensä Kaukolanharjun koskemattomille maisemille ja Saaren kartanon kauniille tyttärelle. Seuraavana vuonna he menivät naimisiin, ja myöhemmin heille syntyi poika Erik.

Tammelan kiehtovat maisemat

  Edelfeltit viettivät kesän 1889 Saaren kartanossa vaellellen harjuja aina Portaan kylään asti. Se oli perheelle onnellista aikaa. Edelfeltiä kiehtoivat hämäläiskylän pittoreskit maisemat kaikkialla vaeltelevine sikoineen ja omituisine aittoineen. Siellä syntyi kuuluisa Veräjällä-teos, joka kuuluu nykyisin Turun Taidemuseon kokoelmiin. Vielä tänäkin päivänä Portaan kylässä voi tunnistaa teoksessa näkyvän maiseman.

Luomisen tuskaa

  Edelfelt ikuisti herkän auringonlaskun tunnelman Kaukolanharjua esittävään teokseensa vuosien 1889–1890 aikana. Teosta on luonnehdittu realistiseksi mutta samalla unenomaiseksi. Maalaus ei kuitenkaan syntynyt helpolla. Edelfeltin äidilleen kirjoittamissa kirjeissä kuvastuu hyvin hänelle luonteenomainen, perfektionismia hiova paneutuminen työhön.

  – Vaikutelma kestää kaiken kaikkiaan vain neljännestunnin verran; silloin vedet välkkyvät hopean ja kullan, rubiinin, topaasin ja onyksin väreissä, sekä muodoltaan että väreiltään alati vaihtelevina. Ja kaikkien näiden tummansini-mustien metsäsaarien maalaaminen niin, että niiden välissä on ilmaa ja veden saaminen tasaiseksi ja matkan horisonttiin moneksi virstaksi harmaannuttaa hiuksiani, Edelfelt tuskailee äidilleen. Vaivannäkö ei ollut turha. Teoksesta tuli menestys.

Tuottoisa taiteilija

  Edelfelt oli tuottoisa taiteilija, joka ei osannut levähtää. Hän matkusti paljon. Vaimo Ellan omistautui kodille ja sairaalle pojalle. Edelfeltillä saattoi olla tekeillä useita töitä yhtä aikaisesti. Vuonna 1905 hän palasi väsyneenä kotiin ja sairastui. Sairasvuoteella Albert pyysi viimeisenä toiveenaan Ellania kirjoittamaan omaan, vuonna 1896 maalattuun muotokuvaansa vaimostaan tekstin: Beauty is a joy forever ja päivämäärän 12.8.1905.

Rakastettu mestari


  – Edelfelt maalasi Tammelan maisemissa kaikkiaan yli kaksikymmentä teosta, niistä suurimman osan 1800-luvun lopussa, vapaa-aikasihteeri Päivi Klemelä kertoo. Portaan kyläläiset ovat rakentaneet avattavan portin eli veräjän Portaan kylätalon pihaan muistomerkiksi Edelfeltin maalauksesta Veräjällä. Taulussa esiintyvät kaksi aittaa ovat vieläkin jäljellä. Myös siinä näkyvä Syrjälän talo on yhä olemassa.

  – Kun Edelfeltin teoksessa esiintyvä jyhkeä mänty kaatui vanhuuttaan, kyläläiset istuttivat lähelle uuden, tietää Klemelä kertoa. Muutenkin Edelfeltin muisto elää kylässä vahvana. Jälkipolville on periytynyt suvun sisällä kertomuksia Edelfeltin malleina toimineilta kyläläisiltä.

Perinteikäs Portaan Akatemia


  Vuonna 1920 Tammelaan saapui lahjakas Turun Piirustuskoulun kasvatti Urho Salomaa. Opettajaseminaarin käynyt nuori mies toimi ensin kansakoulunopettajana syrjäisessä Torron kylässä. Myöhemmin hän siirtyi opettajaksi Portaan kylään ja perusti iltaisin toimivan piirustuskerhon virittäen kuvataideharrastusta alueen nuorten pariin. Sieltä monet paikalliset harrastemaalarit ammensivat oppinsa. Urho Salomaa perusti myöhemmin Kuhankosken Killan suojeluksessa toimivan Portaan Akatemian, joka edelleen järjestää kesäisin kansainvälisiä taideleirejä. Myöhemmin Urho Salomaan perintöä jatkoi Ateneumin käynyt Pentti Hammarberg, joka oli Portaan sepän poika. Hammarbergin jälkeen opettajaksi tuli Unkarin Taideakatemian kasvatti Tuomas Vesala, joka vieläkin toimii taiteilijana. Nykyisin Portaan Akatemiassa opettajana on Maria B. Raunio.

Kaukolanharjun näkötorni

  Kaukolanharju auringonlaskun aikaan -teoksesta tuli nopeasti yksi maamme maisemamaalauksen esikuvista. Samaa maisemaa olivat toki maalanneet muutkin jo aiemmin, mm. Magnus von Wright, mutta vasta Edelfeltin tulkitsemana maisema nousi maailmankartalle.

  – Parhaiten Edelfeltin maisemia Kaukolanharjulla pääsee ihailemaan kiipeämällä paikalla sijaitsevan näkötornin huipulle, Klemelä toteaa.

  – Tutustumisen arvoisia ovat myös Portaan kyläraitti sekä sen varrella sijaitseva Galleria-Ateljee Jokitörmä, taiteilija Eero Leppäsen kotiateljee, vinkkaa Päivi Klemelä lopuksi.



Tekstin kirjoittiIrmeli Kojonen



Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »