Nro 5-2012
Luokittelu: Pirkanmaa, Häme ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Hämeen Härkätie, Forssa, Loimijoki, Axel Wilhelm Wahren, Kehräämö, Ankkalamminpuisto, Forssa-Suomi-sanasto

Persoonallinen Forssa ammentaa teollisesta historiasta


Kehräämöalueen rinnalla juoksevan Loimijoen koskesta pyydetään lohia.

Pylsyä ja pumpulstyykiä

Kivenheiton päässä Härkätiestä sijaitseva nykyinen Forssa ja sen kehitys on saanut alkunsa juuri Härkätien kehityksestä – olihan Forssa Härkätien aikaan osa Tammelan pitäjää. Matkailijalle persoonallisen murteen Forssa tarjoaa hyvän läpileikkauksen historiaa, kulttuuria ja modernia elämää.


  Loimijoen, Kokemäenjoen suurimman sivujoen, varrella sijaitseva Forssa alkoi kehittyä voimakkaasti 1800-luvun puolivälissä kun ruotsalaissyntyinen Axel Wilhem Wahren rakennutti joen rantaan puuvillakehräämön. Forssan historia onkin pitkälle juuri kehräämön ja sen ympärille kasvaneen kantahämäläisen tekstiiliteollisuuden historiaa.

  Vielä nykyäänkin komea punatiilinen Kehräämö hallitsee kaupunkikuvaa, ja Forssan kulttuuri- ja matkailutoiminta onkin pitkälti keskittynyt sen alueelle. Kehräämön suojissa pitävät kortteeriaan mm. lasten ja nuorten kuvataidekoulu, musiikkiopisto, Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikkö, keilahalli, Forssan museo, tekstiilimuseo Tyyki ja pääseepä Kehräämöalueen rinnalla juoksevan Loimijoen koskessa testaamaan kalaonneaankin lohikalastuksessa.

Kauan ennen kappeeraiteista

  Vaikka Härkätien linjaukset eivät koskaan nykyisen Forssan aluetta halkoneetkaan, myös Forssan seudulla on ollut elämää vilkasta jo paljon ennen Wahrenin aikaa. Forssassa on tehty useita esihistoriallisia muinaisjäännöslöytöjä: luonnonkauniilla Salmistonmäellä sijaitsee varhaismetallikautinen asuinpaikka, joka on kiinnostava kohde paitsi historiallisesti, myös luonto- ja maisemakohteena. Alueella sijaitsevasta lintutornista on hyvät näkymät lähimaastoon, joka muutama tuhat vuotta sitten oli vielä meriveden peittämä.

  Nykyisen Vieremän kaupunginosan paikalla sijaitsi keskiajalla kylänpaikka. Keskiaikaiset majat ovat korvautuneet rivitaloilla, mutta alueen historiaan pääsee helposti tutustumaan alueen koulun pihassa olevan opastaulun avulla.

  Hieman tuoreempaan forssalaiseen historiaan pääsee tempautumaan mukaan museotila Hevossillassa, jonka yli 200 vuotta vanhassa torpassa mennyt aika ympäröi matkailijan täydellisesti. Hevossillassa saa hyvän käsityksen siitä, minkälaista oli lounaishämäläinen elämäntapa maaseudulla viime vuosisadan vaihteessa tai 1950-luvulla, sillä museon torpat, aitat, ladot ja saunat on sisustettu täysin entisajan hengen mukaisesti. Ryhmille Hevossilta tarjoaa opastettuja kierroksia kahdella eri museopihalla tilan emännän opastuksella. Kierroksen aikana tutustutetaan vorssan kiäleen ja historiaan sekä laajoihin esinekokoelmiin aina 1700-luvulta 1950-luvulle.

Kirpaleita värteeraten


  Vuonna 2013 tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä kun Forssa erkani Tammelasta itsenäiseksi kauppalaksi. Juhlavuoden yhtenä teemana on ”Lapsiystävällinen Forssa”, ja teeman ympärillä lapsia ja nuoria tullaan huomioimaan vuoden aikana erityisesti. Luvassa on erilaisia tapahtumia mm. kouluissa ja päiväkodeissa, ja uusia syntyviä kaupunkilaisia suunnitellaan muistettavan jollakin tavoin.

  Lapset ja nuoret ovat toki Forssassa tärkeässä osassa muutenkin, ja heidän hyvinvointiinsa on kaupungissa panostettu aina. Liikunta- ja kulttuuriharrastamiselle on monia mahdollisuuksia mm. koko perheen viihdeuimala Vesihelmi. Monessa asiassa Forssa on ollut Suomessa edelläkävijöiden joukossa: Suomen ensimmäinen maaseutulukio on perustettu Forssaan, kaupungin Elävienkuvien Teatteri on Suomen ensimmäinen maaseudulle perustettu elokuvateatteri, ja kaupungin jäähalli oli rakentuessaan Suomen neljäs.

Puistokaupunki kaikelle kahjalle


  Puutarhoista ja kasveista kiinnostuneille Forssassa riittää nähtävää. Kaupungissa on nimittäin 110 puistoa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on peräti 303 hehtaaria. ”Kaupungin suurin ja kaunein” on luonnollisesti Kehräämöalueen viereinen Yhtiönpuisto, jossa oleskelu ennen muinoin oli vain hienojen ihmisten yksinoikeus. Nyt tehtaan puistoalue on kaikkien kaupunkilaisten vihreä olohuone, jonka upeat istutukset ja tehtaan patruunoille rakennetut pitsihuvilat ovat myös matkailijoiden ihailtavana. Näkemisen arvoinen on myös aivan Forssan keskustassa sijaitseva Ankkalamminpuisto, 65 erilaista lajia ja lajiketta perennoja, pensaita ja puita sekä Suomen toiseksi suurin kirjovaahtera. Kesäisin lammessa ui joutsenpariskunta, vuonna 1995 syntynyt uros ja 1998 syntynyt naaras.

Forssa–suomi-sanastoa

Pylsy: forssalainen perinneruoka, joka valmistetaan naudan sisäelimistä. Kutsutaan myös kolmen sormen lihaksi Pumpulstyyki: pumpuli- tai puuvillakangas

Kappeeraiteinen: Forssan ja Humppilan välinen rautatie, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1898.

Kirpale: hellyttelysana lapselle. Pieni rakas lapsi, lapsikulta, kullanmuru, pienokainen, pirpana.

Värteerata: arvostaa, kunnioittaa; arvioida Kahja: Ihmiset, väki. ”Sielä oli kahjaa ku Tammen juhlisa.”

Antaa nokkanuuskaa: torua, moittia, ripittää, ravistella

Honia: ottaa omin lupinensa, varastaa, kähveltää, pihistää, vohkia

Rätkäppärä: tuittupää, pahansisuinen, äksy

Räyskä: kova pakkanen, kireän pakkasen ilma

Röökynänpissa: hajuvesi. ”Se löyhkäs niin röökynänpissalle.”

Sainee: haikea.”Itki saineesti.”

Säippäri: laiha, huonokuntoinen; säikky

Viutilo: väärä, vino, viisto, kiero

Uurmaakari: kelloseppä

Lähde: Jorma Harjunen, Pylsypussi. Forssan kirjakeskus, 2004



Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen



Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »