Nro 4-2012
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Ruokailu, majoitus ;  Juhlapaikat, kokouspaikat ;  Aina ; 
Avainsanat: Somero, kartano, Härkälä, Hovila, Kärsälän Ruusutila Häntälän Notkot


Tunnelmallista Härkätietä Somerolla

Somero – Härkätien hämmästyttävä helmi

Someroa voidaan hyvällä syyllä kutsua kartanoiden pitäjäksi, sillä harvalla paikkakunnalla on kartanoita enemmän kuin Somerolla. Toisaalta yksikään niistä ei yllä sillä tavalla ylitse toisten, että Someroa olisi koskaan voitu luonnehtia yhden kartanon mukaan. Someron alueella kartanoita löytyy neljätoista. Useimmat sijaitsevat Paimionjoen rannalla, Hämeen Härkätien varrella.


  Ruotsi ajautui 1500-luvun lopulla pitkäaikaisiin sotiin, joiden myötä siitä kasvoi suurvalta. Pitkittyneet sodat sekä katovuodet koettelivat kuitenkin Suomen talonpoikaisväestöä, ja tiloja autioitui myös Somerolla. Kun kruunu palkitsi sodassa ansioituneet upseerinsa läänityksin, aateliset saivat hallintaansa suuria maa-aloja, joilta he kantoivat veroja. Monille aatelisille talonpoikien autiotilat antoivat oivan tilaisuuden asettua kylään ja rakentaa sinne kartanonsa.

Jurvalan kartano


  Someron vanhin kartano on Jurvala. Se läänitettiin 1590-luvulla ratsumestari Anders Larsinpojalle, Halikon Puotilan herralle. Tosin hän itse ei koskaan asettunut Jurvalaan, vaan antoi läänityksen poikansa ratsumestari Lars Andersinpojan haltuun. Tämä kaatui kuitenkin taistelussa jo nuorena, eikä Jurvala ehtinyt hänen aikanaan kasvaa sen enempää.

Levottomia aikoja


  Jurvalan jälkeen Somerolle syntyi seuraavan vuosisadan aikana nopeassa tahdissa useita kartanoita. Näitä olivat mm. Harjun, Kimalan, Hirsjärven, Härkälän, Lahden ja Pitkäjärven eli Långsjön kartanot. Elettiin levottomia aikoja, ja kartanoiden isännät olivat yleensä sodassa kuningastaan palvelemassa. Monet pysyttäytyivät myös muualla sijainneilla tiluksillaan eivätkä koskaan asettuneet paikkakunnalle. Yksi komeimmista kartanoista lienee tuolloin ollut Hans Ramsayn isännöimä Ihamäki, joka tunnetaan myös Hovilan nimellä.

Kartanoiden romahdus


  Avokätinen läänitystenjako ei voinut olla kostautumatta. Ruotsin kruunu ajautui 1600-luvulla taloudelliseen ahdinkoon. Ainoa ratkaisu oli peruuttaa läänitykset. Siihen ryhdyttiinkin 1680-luvulla, ja se koitui monen kartanonomistajan kohtaloksi. Vastoinkäymiset huipentuivat nälkävuosiin ja venäläismiehitykseen eli isoon vihaan. Someron kartanot olivat surullinen näky 1720- ja 1730-luvuilla. Useat rakennukset oli tuhottu tai ne olivat romahduksen partaalla. Pellot olivat joutuneet kesannolle ja ojat kasvaneet umpeen. Toipuminen näistä takaiskuista kesti kymmeniä vuosia.

  Kaikille ei käynyt yhtä heikosti. Yksi poikkeuksista oli Pitkäjärven kartano, joka oli venäläisvallan aikana Someron kirkkoherran Jakob Ritzin hallinnassa.

Lasitehdas ja yhteiskunnallinen murros

  Neljännesvuosisata isonvihan jälkeen Somerolle alkoi muodostua vielä yksi uusi kartano. Vuonna 1748 sotakollegion kanslisti Jacob Reinhold Depong (de Pont) kumppaneineen perusti Sillanpään kylälle neljän autiotilan maille lasitehtaan, joka sai nimekseen Åvik. 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa tehtaan omistajat asettuivat asumaan lasiruukin yhteyteen. Lasitehtaan myötä alkoi kuitenkin yhteiskunnallinen murros. Useat ruukin palveluksessa olleet vaurastuivat ja saattoivat jopa yltää itse kartanon omistajiksi ja nousta sääty-yhteiskunnassa ylöspäin. Näin tapahtui eräälle lasinpuhaltajalle. Kimalan kartanon omistajaksi päässyt saksalaissyntyinen Gottfried Titz onnistui saamaan vaimokseen somerolaisen aatelisneidon.

Holvikellareita ja pitoherkkuja


  Tänä päivänä useat Someron kartanoista, esim. Härkälä ja Hovila ovat heränneet uuteen kukoistukseen ja ovat avoinna vieraille. Edellä mainitut tarjoavat juhla-, kokous- ja majoituspalveluita. Härkälän kartanon huolella entisöidyt 1600-luvun holvikellarit vievät aikamatkalle menneisyyteen ja ovat sinänsä oma nähtävyytensä.

Häntälän Notkojen hätkähdyttävä luonto

  Someron maisemat ovat upeita vaihtelevuudessaan. Yksi harvinaisimmista nähtävyyksistä lajissaan Suomessa on Häntälän Notkot. Alueen viehätystä ja tunnelmaa on verrattu Skotlannin nummiin. Häntälän Notkojen kasvilajisto on runsas ja maisema henkeäsalpaavan kaunis. Alueella kulkee luontopolku, joka lähtee Häntälän kyläkeskuksesta (Häntäläntie 322). Kyläkeskuksen yhteydessä on parkkipaikka. Koirien vieminen luontopolulle on kielletty, sillä alue on laidunta. Notkoissa on mahdollista saada myös opas- ja ohjelmapalveluita tilauksesta.

Monien mahdollisuuksien Somero

  Historiallisten maisemien ja upean luonnon lisäksi Somerolla on paljon muutakin nähtävää, kuten museoita, 1900-luvun linna, kotieläintiloja ja tehtaanmyymälöitä. Kärsälän Ruusutilan ruusutarhassa voi ihastella 250 ruusun kokoelmaa sekä yrttitarhaa, jossa on noin 130 erilaista yrttiä. Somero on tunnettu lukuisista kulttuuri- ja liikuntatapahtumista, joita järjestetään ympäri vuoden.



Tekstin kirjoittiIrmeli Kojonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »